Vasa-laiva – tämä on Tukholman paras nähtävyys!

Wasa laiva Tukholma
Vasa-laivassa riittää ihailtavaa. Kuva: Kenji Ross, Flickr CC

Mahtavan Vasa-laivan (Wasa) piti olla koko Ruotsin laivaston ylpeys. Toisin kävi: siitä tuli katastrofi – ja reilut 300 vuotta myöhemmin Tukholman ainutlaatuisin nähtävyys.

Vasan rakentamisesta määräsi Ruotsin sankarikuningas Kustaa II Adolf, joka oli 30-vuotisessa sodassa sotimalla tehnyt Ruotsista Euroopan kolmanneksi suurimman valtakunnan. Nyt hän halusi tehdä Ruotsista myös merimahdin. Vasasta piti tulla laivaston ylpeys, yksi Euroopan suurimmista – ja kauneimmista – sotalaivoista.

Piirustukset oli jo tehty ja rakentaminen aloitettu, kun kuningas määräsi, että laivaan pitäisi rakentaa vielä yksi ylimääräinen tykkikansi. Niinpä kolmikantisesta laivasta tuli myös poikkeuksellisen korkea: 69 metriä pitkällä laivalla oli korkeutta kölistä mastonhuippuun 52 metriä. Kahdelle tykkikannelle ahdettiin 64 järeää kanuunaa.

Lisäksi laiva koristeltiin lukuisilla veistoksilla, jotka esittivät Raamatun hahmoja, roomalaisia keisareita ja antiikin Kreikan myyttisiä sankareita. Keulakuvaksi veistettiin neljä metriä korkea loikkaava leijona.

Vasa-laiva upposi neitsytpurjehduksellaan

Huonostihan siinä kävi. Vasa lähti neitsytmatkalleen Tukholman telakalta elokuussa 1628. Paikalle kerääntyneet katsojat hurrasivat, kun Ruotsin ylpeys oli vihdoin vesillä. Meri oli tyyni. Laiva ehti kuitenkin purjehtia vain 15 minuuttia, kun tuulenpuuska tarttui purjeisiin ja kaatoi laivan kyljelleen. Merivesi tunkeutui sisään tykkiporteista, ja laiva upposi muutamassa minuutissa.

Vasan mukana hukkui puolensataa merimiestä. Onni onnettomuudessa oli se, että laiva oli vasta matkalla poimimaan mukaansa 300 sotilasta Tukholman meritukikohdasta.

Neljä vuotta Vasan uppoamisen jälkeen päättyivät myös Kustaa II Aadolfin sotaretket. Hän johti Lützenin taistelussa Ruotsin ratsuväen hyökkäystä ja joutui erilleen maamiehistään. Taistelun lakattua ruotsalaiset löysivät kuninkaan kuolleena kentältä. Puolialastomassa ruumiissa oli useita ampumahaavoja, ja mieheltä oli ryöstetty vaatteetkin päältä.

Kustaa II Aadolfin ruumis lepää sarkofagissa Tukholman Riddarholmskyrkan-kirkossa Gamla Stanin kupeessa.

Miksi Vasa-laiva upposi?

Vasa-laivan uppoamiselle on myöhemmin löydetty useita syitä. Tykkiensä ja koristeidensa takia laiva oli liian painava ja sen painopiste oli aivan liian korkealla. Laiva oli myös vino ja epäsymmetrinen, minkä uskotaan johtuvan siitä, että ruotsalaiset ja hollantilaiset puusepät olivat tottuneet erilaisiin mittayksiköihin.

Manner-Euroopan laajuiseen metrimittaan siirryttiin vasta paljon myöhemmin, Napoleonin aikana. Kustaa II Aadolf oli muuten yksi Napoleon Bonaparten esikuvista.

Vasa-laiva – hylystä museoksi

Wasa Ship Tukholma
Vasa-laiva oli aikansa mahtavimpia sota-aluksia. Kuva: Jorge Lascar, Flickr CC

Vasa upposi vain 30 metrin syvyyteen, ja pronssista valetut tykit nostettiin merestä jo muutama kymmenen vuotta laivan uppoamisen jälkeen sukelluskellojen avulla.

Lopulta vuonna 1961 laiva nostettiin merenpohjasta ja sitä alettiin entisöidä. Ensimmäisen 17 vuoden ajan laivaan ruiskutettiin säilöntäainetta.

Laiva oli säilynyt hyväkuntoisena 333 vuotta Itämeren vähähappisessa vedessä. Itämerestä puuttui myös muissa merissä puulaivoja syövä laivamato. Missään muualla Vasa-laivan kaltaista löytöä ei olisi voitu tehdä.

Vuonna 1990 laiva asetettiin vihdoin näytille Tukholman Vasa-museossa. Ja onhan se komea. Entiseen loistoonsa restauroitu laivakaunotar on todella vaikuttava näky katon läpi nousevine mastoineen.

Nähtävyytenä Vasa-laiva on aivan ainutlaatuinen, maailman parhaiten säilynyt 1600-luvun sotalaiva. Ja sellaisena yksi aikakautensa mahtavimmista.

Itse laivan lisäksi Vasa-museossa voi ihailla laivan patsaita ja muuta laivasta löytynyttä esineistöä, joka säilyi merenpohjassa priimakunnossa. Esimerkiksi laivasta löytyneet vaatteet olivat niin hyvässä kunnossa, että ne olisi edelleen voinut pukea ylle.

Vasa-museon edustalla laiturissa on muitakin museolaivoja kuten majakkalaiva, torpedovene, meripelastusalus ja jäänmurtaja, joihin voi myös tutustua.

Nykyisin Vasa-museossa käy yli miljoona vierailijaa vuodessa.

Hylyn erikoisin esine

Hylystä löytyi myös yksi erikoinen esine: Paavo Nurmen juoksijapatsaan pienoismalli. Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen paras teekkarijäynä.

Ennen laivan nostoa merenpohjasta Otaniemen teekkarit sukelsivat paikalle ja jättivät patsaan hylylle näpäytyksenä ruotsalaisille siitä, että Ruotsi oli estänyt ammattilaisuuteen viitaten Nurmen kilpailemisen Los Angelesin vuoden 1932 olympialaisissa.

Vasa-museo sijaitsee Djurgårdenissa, jossa on paljon muutakin nähtävää ja koettavaa.

Voit varata kätevästi netistä Tukholman retket ja nähtävyyksien pääsyliput.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös kesämökin. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi