Matka sademetsään

Matka sademetsään on matka maailman suurimpaan luonnonihmeeseen. Yli puolet maailman kasvi- ja eläinlajeista elää trooppisissa sademetsissä. Matkailija voi tutustua sademetsiin monella tapaa: leppoisilla päivän parin vierailuilla kansallispuistojen merkatuilla poluilla tai lähtemällä vaativalle seikkailulle syvälle vihreän helvetin siimekseen.

Teksti Yaroslava Troynich
Kuva Ville Palonen

Trooppiset sademetsät kattavat ainoastaan viisi prosenttia maapallon pinta-alasta. Ne ovat keskittyneet päiväntasaajan tuntumaan: Tyynenmeren saarille, Afrikkaan, Kaakkois-Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Amazonin alue on maailman suurin yhtenäinen sademetsä. Se kattaa kolmanneksen kaikista maailman sademetsistä.

Sademetsissä sataa valtavasti – keskimäärin 2000 millimetriä vuodessa, eli noin kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Muita tunnusmerkkejä ovat kuuma ja kostea ilmasto sekä monikerroksinen ja herkkä ekosysteemi. Sademetsän ekosysteemissä jokaisella eläimellä on oma paikkansa ja ravintolähteensä.

Yli puolet maailman kasvi- ja eläinlajeista elää trooppisissa sademetsissä – eikä läheskään kaikkia lajeja ole vielä edes löydetty. Sademetsissä asuu myös lukuisia alkuperäiskansoja, jotka ovat täysin riippuvaisia luonnosta.

Matkailijan sademetsät

Matkailija voi tutustua sademetsiin monella tapaa. Suurin osa matkailijoista käy päivän tai parin vierailuilla sademetsäkansallispuistojen päämajojen lähettyvillä. Jo lyhyt vierailu tarjoaa elämyksiä viidakon ääninä ja jättiläispuina. Hyvä opas osaa näyttää viidakkoon äärimmäisen hyvin kätkeytyneitä hyönteisiä ja matelijoita. Varsinkin isojen eläinten näkeminen on kuitenkin viidakossa vaikeaa.

Hyviä paikkoja helpohkoille sademetsävierailuille ovat esimerkiksi Taman Negara Malesiassa ja Khao Sok Thaimaassa. Molemmissa on hyvät vaelluspolut kansallispuistojen päämajojen tuntumassa. Taman Negarassa on lisäksi hieno canopy walk, jota pitkin pääsee kävelemään puiden lehmustossa. Molemmissa voi toki lähteä myös pitemmille seikkailuille ja järjestää useiden päivien patikointeja syvemmälle viidakon siimekseen.

Taman Negarassa asuu edelleen myös metsästäjä-keräilijöitä, ja viidakkomiesten luokse on mahdollisuus järjestää ikimuistoisia retkiä.

Suosittu – ja erinomainen – kohde sademetsään tutustumiseen on myös Malesian Borneolla sijaitseva Kinabatangjoki, jolla on hyvät mahdollisuudet nähdä orankeja niiden luonnollisessa elinympäristössä villin luonnon keskellä.

Jos kuitenkin haluaa tutustua sademetsiin pohjamutia myöten, kannattaa suunnata Amazonin sademetsään Perussa tai Brasiliassa. Esimerkiksi Perusta käsin voi järjestää vaikkapa viikon mittaisen kanoottiretken sademetsän siimekseen. Kokemusta kuvaa hyvin matkasta kirjoittamamme reportaasin nimi: Amazonin sademetsä – kanoottiretki vihreään helvettiin.

Sademetsä näkyy arjessa

Sademetsä näkyy myös suomalaisessa arjessa. Monet hedelmät, kahvi, suklaa, tupakka ja luonnonkumi – jota käytetään mm. kondomeissa ja autonrenkaissa – ovat alunperin kotoisin viidakosta.

Neljännes kaikista nykyaikaisista lääkkeistä, esimerkiksi monet syöpälääkkeet ja malarianestolääke kiniini, perustuvat trooppisiin kasveihin.

Sademetsiä ei turhaan kutsuta ”maailman suurimmaksi apteekiksi”. Neljännes kaikista nykyaikaisista lääkkeistä, esimerkiksi monet syöpälääkkeet ja malarianestolääke kiniini, perustuvat trooppisiin kasveihin. Mahdollisuudet vaikuttavat rajattomilta, sillä ainoastaan yksi prosentti sademetsien kasveista on tutkittu niiden lääkevaikutuksien osalta.

Sademetsät uhattuina

Trooppisten sademetsien suurimpia uhkia ovat lailliset ja laittomat metsähakkuut, sekä metsän raivaaminen viljelymaaksi esimerkiksi kulottamalla.

Amazonin sademetsistä on 2000-luvulla kaadettu puolikkaan Suomen pinta-alaa vastaava alue. Suurin syy metsien tuhoamiseen ovat uusia karjalaitumia raivaavat suurtilalliset ja lihakarjan rehuksi kasvatettava soija.

Öljypalmuplantaaseistaan kuuluisan malesialaisen Sabahin osavaltion metsistä jo noin puolet on tuhottu. Palmuöljy on elintarviketeollisuuden tärkeä raaka-aine – sitä löytyy vaikkapa kekseistä ja pakasteranskalaisista – ja siitä valmistetaan biodieseliä myös Suomessa.

Trooppiset sademetsät sitovat ilmaston lämpenemistä aiheuttavaa hiilidioksidia, ja niiden katoaminen aiheuttaa lähes viidenneksen maapallon hiilidioksidipäästöistä. Hakkuista johtuva maaperän eroosio pilaa jokien vedenlaadun ja kalakannat. Monet metsäyhtiöiden himoamista arvopuista ovat eläimille elintärkeitä hedelmäpuita, ja ravinnon katoaminen romahduttaa nopeasti eläinkannat.

Monet lajit tarvitsevat suuren yhtenäisen elinalueen, joten metsien pilkkominen plantaaseiksi ja puupelloiksi saattaa olla kuolemantuomio varsinkin suuremmille nisäkkäille. Villieläinten muita huolenaiheita ovat salametsästys ja laiton pyydystäminen lemmikeiksi.

Sademetsien suojelua

Maailman Luonnonsäätiö WWF toimii metsänsuojeluhankkeissa ympäri maailmaa. WWF Suomi on mukana Borneon sydän -projektissa, jonka on tarkoitus yhdistää Borneon luonnonpuistoja toisiinsa metsäkäytävillä ja uusia suojelualueita perustamalla.

Malesian, Indonesian ja Brunein hallitusten siunaama Borneon sydän näyttää hienolta ainakin paperilla. Ryöstöhakkuilta ja raivaamiselta halutaan pelastaa puolen Suomen kokoinen alue, jolla elää sarvikuonoja, norsuja ja orankeja.

 

Lue lisää:

Amazonin sademetsä – kanoottiretki vihreään helvettiin

Kinabatanganjoki – ekomatkailua Borneolla

Khao Sok – Thaimaan upein kansallispuisto

Taman Negara, viidakkomiesten vieraana

Orankiensuojelua Borneolla

array(1) {
  [0]=>
  string(11) "Matkavinkki"
}