Gamla Stan, Tukholman idyllinen vanhakaupunki, sijaitsee pienellä saarella aivan kaupungin sydämessä. On kuin koko muu kaupunki levittäytyisi vanhankaupungin ympärille.
Sillat yhdistävät Gamla Stanin pohjoispuolella Norrmalmin ostoskeskustaan ja eteläpuolella trendikkääseen Södermalmiin, jonka rannassa sijaitsee Viking Linen terminaali kävelymatkan päässä.
Kohtuullisen osan Gamla Stanin pinta-alasta haukkaa Kuninkaanlinna. Vanhankaupungin nähtävyyksiä ovat myös Ritarihuone ja Nobel-museo.
Vanhassakaupungissa ei kannata jumittaa vain turistisilla ”pääkaduilla”, vaan lähteä haahuilemaan tunnelmallisille sivukujille, josta löytyvät parhaat kaupat ja viihtyisimmät kahvilat ja ravintolat.
Gamla Stanissa on myös vilkasta yöelämää.
Prästgatan – Gamla Stanin tunnelmallisin katu
Gamla Stanin tunnelmallisimpia katuja on kapea Prästgatan eli Papinkatu. Hieman nurinkurisesti kadun lempinimi on ollut iät ja ajat Helvetesgränd eli Helvetinkuja.
Vielä 1500-luvun puoliväliin asti kadulla asui Tukholman pyöveli. Pyöveleiksi ei ollut kovaa pyrkyä, joten sellaiseksi määrättiin usein joku rikollinen, joka oli itsekin tuomittu kuolemaan. Virkaa vasten hänet armahdettiin. Mieheltä leikattiin korvat ja tämä polttomerkittiin, jottei mieleen tulisi yrittää paeta.
Suunnilleen kadun puolivälissä, Kåkbrinkenin kulmassa, on talon seinässä vanha riimukivi viikinkiajalta. Sen alkuperää ei tunneta, mutta se on ilmeisesti aikoinaan tuotu rakennusmateriaaliksi. Riimuissa lukee: ”Torsten ja Frögunn pystyttivät kiven poikansa muistoksi.”
Riimukiven kohdalla katuun on pultattu vanha tykinpiippu rakennusta tukemaan. Vieressä on myös Restaurang Kryp In, viihtyisä ja kohtuuhintainen ravintola. Erinomainen valinta vanhankaupungin vierailulle.
Muuten Prästgatanilla ei palveluita juuri ole, mutta tunnelmaa sitäkin enemmän. Katu on pääosin asuinkäytössä, ja pieni leikkipuistokin löytyy.
Kåkbrinken johtaa Prästgatanilta Stortorgetille, vilkkaalle aukiolle, jonka laidalla on Nobelmuseo. ja melkein kuin taikaiskusta Prästgatanin rauhallinen lumous haihtuu.
Mårten Trotzigs gränd – Tukholman kapein kuja
Aivan Prästgatanin eteläpäässä kadusta erkanee Tukholman kapein kuja, Mårten Trotzigs gränd. Kapeimmillaan sillä on leveyttä alle metrin verran.
Nimensä se on saanut 1600-luvulla vaikuttaneelta saksalaiselta kauppiaalta Mårten Trotzigsilta, joka piti kujalla puotia niin menestyksekkäästi, että hänestä tuli yksi kaupungin rikkaimmista porvareista.
Miehen tuhkimotarinalla on kuitenkin epäonninen loppu; hänet hakattiin lopulta kuoliaaksi virailullaan Kopparbergin kaupungissa.
Kuninkaanlinna ja aarrekammio
Gamla Stanin pohjoisreunaa hallitsee Barokkityyliä edustava Tukholman kuninkaanlinna. Se rakennettiin 1700-luvulla, kun vanha palatsi, kauniin linnamainen ”Tre Kronor” oli tuhoutunut tulipalossa. Nykyinen linna on ulkoapäin aikamoinen pötkäle, joka ei herätä välttämättä suurta innostusta.
Sisätilat ovat kuitenkin kiehtovat: linnassa on yli 600 huonetta, jotka on sisustettu moneen tyyliin. Tutuiksi tulevat niin barokki-, rokokoo- kuin kustavilainen uusklassismikin. Ja onpa huoneita sisustettu myös 1900-luvun tyyleillä.
Ruotsin historiasta kiinnostuneelle Tukholman kuninkaanlinnan museot ovat todellisia aarrearkkuja. Kuninkaanlinnan aarrekammiossa voi käydä katsomassa Ruotsin kruununkalleuksia (eikä nyt puhuta mistään sopimattomasta playboy-kuningas Kalle Kustaahan liittyvästä). Nähtävänä ovat sekä Ruotsin kuninkaiden kruunut että valtikat.
Kuninkaanlinna on edelleen Ruotsin kuninkaan virallinen virka-asunto, mutta se on myös avoinna yleisölle. Linnan edustalla voi seurata sotilaiden vahdinvaihtoa.
Livrustkammaren – Kuninkaallinen asevarasto
Tukholman kuninkaanlinnan yhteydessä mutta omalla sisäänkäynnillä on myös Livrustkammaren, Asevarasto, joka esittelee Ruotsin sotahistoriaa. Joku saattaisi naureskella, että eikös Ruotsin sotahistoria ole maailman ohuin kirja? Vaan ei ole. Ruotsi on itse asiassa maailman eniten sotia käynyt maa, ainakin joidenkin lähteiden mukaan.
Museon perusti sankarikuningas Kustaa II Aadolf jo vuonna 1628, jotta hänen sotaretkiensä varusteet voitaisiin säilyttää jälkipolville. Neljä vuotta myöhemmin hän kuoli sotaretkellä, tietenkin.
Asevarastossa on esillä hirvennahkainen rintahaarniska, johon Kustaa II Aadolf oli pukeutunut ratsastaessaan kohtalokkaaseen Lützenin taisteluun. Rintapanssarissa on kaksi luodinreikää ja se on lävistetty miekalla tai tikarilla. Ai miksi kuninkaalla oli vain nahkahaarniska?
Hänen vanha sotavammansa teki painavamman metallipanssarin pitämisestä tuskaisaa. Ainakin legendan mukaan Kustaa II Aadolf tapasikin sanoa, että Jumala on hänen haarniskansa.
Kuningas ratsasti taisteluun komealla Streiff-nimisellä hevosellaan, joka on museossa täytettynä. Sen sanotaan olevan maailman vanhin täytetty hevonen. Ja komea se onkin – kun kuningas osti Streiffin, se maksoi noin 15 kertaa tavallisen hevosen verran. Streiff haavoittui samaisessa Lützenin taistelussa ja kuoli kotimatkalla.
Esillä ovat myös Kustaa Vaasan kypärä ja naamiaispuku, joka Kustaa III oli päällään, kun hänet murhattiin Tukholman oopperan naamiaisissa. Kuinka sopiva hetki salamurhalle!
Erikoinen kuriositeetti on Euroopan viimeisen alkuhärän sarvesta tehty juomapikari. Ruotsalaiset toivat sen sotasaaliina Puolasta, jossa alkuhärkiä eli vielä 1600-luvun alussa.
Kokoelmiin kuuluu myös miekka, jolla marraskuussa 1599 Turun Suurtorilla teloitettiin 14 suomalaista aatelista, jotka olivat asettuneet Sigismundin puolelle taistelussa Kaarle Herttuaa vastaan.
Livrustkammarenin sisäänpääsy on ilmainen. Sisäänkäynti Skottsbackenilta.
Suurkirkko – Storkyrkan
Kuninkaanlinnan vieressä on Suurkirkko, joka ei tosin ole kooltaan erityisen suuri. Tärkeä se kyllä on. Täällä on vihitty niin Silvia ja Kalle Kustaa kuin Victoria ja Danielkin.
Nähtävyytenä on 1400-luvun lyypekkiläismestarin, Bernt Notken, veistämä komea puupatsas, joka kuvaa Pyhää Yrjänää kukistamassa lohkaarmetta. Sama kaveri on muuten maalannut Tallinnan Nigulisten kirkossa esillä olevan Kuolemantanssin.
Nobel-museo
Heti Suurkirkon takana on Suurtorin laidalla Nobel-museo, joka sijaitsee entisessä pörssitalossa. Museossa voi tutustua Nobel-palkinnon historiaan sekä sen perustajan Alfred Nobelin ja Nobel-palkittujen henkilöiden elämään ja työhön.
Skeppsbron – Gamla Stanin rantakatu
Kuninkaanlinnan kulmalta alkaa rantakatu Skeppsbron, joka kiertää saaren itärantaa pitkin kohti Södermalmia ja Slussenin risteysasemaa. Katua reunustavat toinen toistaan komeammat rakennukset, joista monessa asuu Ruotsin rikkaimpia sukuja. Tällä vanhankaupungin paraatipuolella sijaitsee myös moni suurlähetystö.
Skeppsbronin varrella on myös suurin osa Gamla Stanin hotelleista kuten First Hotel Reisen ja Hotel Skeppsbron. Yllättävää kyllä, ne eivät ole erityisen kalliita. Sijainti on keskeinen, joskin toki hieman turistinen. Täältä on helppo käydä myös alati trendikkäässä Södermalmissa.
Ritarihuone – kurkista Ruotsin aatelisten elämään
Jos palatsit, barokkiarkkitehtuuri ja Ruotsin aateliston historia kiinnostavat, vanhassakaupungissa kuljeskellessa voi pistäytyä myös Ritarihuoneella.
Aatelisilla on Ruotsissa edelleen varsin näkyvä rooli. Vuoteen 1971 asti heillä oli jopa oma kammarinsa Ruotsin eduskunnassa jatkumona säätyvaltiopäivistä. Siellä aateliset saivat istua kuolemaansa saakka. Samana vuonna kuninkaalta vietiin myös oikeus aateloida henkilöitä.
Kannattaa huomioida, että Ritarihuone on avoinna yleisölle vain arkisin klo 11–12.
Riddarholmskyrkan ja Kustaa II Aadolfin hauta
Gamla Stanin vieressä omalla pienellä saarellaaan on Riddarholmskyrkan-kirkko, jossa lepää sarkofagissa jo yllä mainittu Ruotsin sankarikuningas Kustaa II Aadolf. Kirkossa pääsee vierailemaan Kuninkaanlinnan lipulla.
Lue lisää Tukholmasta tai katso tarjoukset Gamla Stanin hotelleihin.
Voit varata kätevästi netistä Tukholman nähtävyyksien pääsyliput.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
