Olympia – täältä alkoivat olympialaiset

olympia kreikka
Olympian raunioita.

Mitä stadion tarkoittaa? Millaisia olivat aivan ensimmäiset olympialajit? Millainen oli antiikin ajan urheiluasu? Entä kuka oli maailmanhistorian kovin urheilija yli 2000 vuoden ajan?

Vastaukset kysymyksiin löytyvät Kreikan Olympiasta, josta modernit olympialaiset ovat saaneet nimensä. Olympiassa järjestettiin joka neljäs vuosi antiikin ajan tärkeimmät urheilukilpailut, Olympian kisat.

Antiikin Kreikassa oli neljä muutakin kisaa, mutta Olympian kisat olivat kaikkein tärkeimmät, sillä niillä kunnioitettiin Zeusta, kreikkalaisten ylijumalaa. Olympiassa sijaitsi tärkein Zeuksen temppeli, jossa istui mahtava Zeuksen kuvapatsas, yksi antiikin seitsemästä ihmeestä.

Olympia on Unescon maailmanperintökohde. Vaikka Olympiasta säilyneet rauniot eivät olekaan ulkonäöltään kovinkaan näyttävät, saavat ne haukkomaan henkeä. Läsnä on niin paljon kiehtovaa historiaa.

Tuhat vuotta Olympian kisoja

Ensimmäiset ylöskirjatut olympialaiset pidettiin jo vuonna 776 eaa. Lajeja oli yksi: vajaan kahdensadan metrin juoksukilpailu eli stadion.

Voittaja oli kokki nimeltä Koroibos.

Siitä pitäen Olympian kisoja järjestettiin joka neljäs vuosi aina vuoteen 393 jaa. asti. Siis yli tuhannen vuoden ajan!

Nykyaikaisilla olympialaisilla on vielä hieman matkaa samaan.

Kisojen ajaksi Kreikan kaupunkivaltioiden kesken julistettiin olympiarauha. Samaa voisi toivoa nykyisiltäkin olympialaisilta.

Antiikin olympialaiset lopetettiin lopulta Rooman keisari Theodisius I:n määräyksestä – hän teki kristinuskosta valtionuskonnon vainoten muita uskontoja ja karsien niihin liittyviä tapoja.

Olympian lajit – juoksusta vapaaotteluun

Ensimmäisten olympialaisten jälkeen lajeja alettiin lisätä. Vuosikymmenten ja -satojen varrella mukaan tulivat kahden stadionin juoksu eli diaulos, pitkänmatkan juoksu, viisiottelu, paini, nyrkkeily, vapaaottelu ja hopliittijuoksu, jossa juostiin kaksi stadionia täysissä sotavarusteissa. Kaikissa muissa lajeissa urheilijat kisasivat alasti.

Viisiottelussa kilpailtiin ensin kiekonheitossa, keihäänheitossa ja pituushypyssä, joiden parhaat ottivat mittaa stadionjuoksussa. Lopullinen voittaja selvitettiin painimalla.

Lajeista legendaarisin oli vapaaottelu eli pankration, jossa oli vain kaksi sääntöä: ei saanut purra eikä työntää sormia silmään. Välillä ottelut päättyivät kuolemaan.

Erikoisin vapaaottelun ratkaisu tapahtui vuonna 564 ennen ajan laskun alkua, kun kaikkien aikojen kuuluisin vapaaottelija Arrhichion Figaleialainen voitti kolmannen perättäisen mestaruutensa. Hänen vastustajansa antautui nyrjäytettyään painiasennossa nilkkansa sijoiltaan. Tuomari nosti Arrhichionin käden pystyyn voiton merkiksi tajuten samalla, että mestari oli tukehtunut kuoliaaksi.

Ennätys joka piti 2168 vuotta

Kaikkien aikojen paras antiikin urheilija oli vuosina 164–152 ennen ajanlaskun alkua kisannut Leonidas Rodoslainen, joka voitti kolme juoksulajia (stadion, diaulos ja hopliittijuoksu) neljissä olympialaisissa. Lopettaessaan mestarina hän oli 36-vuotias.

Leonidas Rodoslaisen 12 olympiakullan ennätys meni rikki vasta 2168 vuotta myöhemmin, kun muuan Michael Amerikkalainen ui 13 henkilökohtaisen olympiakultansa Rio de Janeirossa.

Ja palkintona oli…

Oliivinlehväseppele. Ja toki myös mainetta ja kunniaa – antiikin olympialaisten voittajat olivat aikansa sankareita.

Mitä Olympiasta on jäljellä?

Nykypäivänä Olympiassa voi ihailla hiekkaista juoksurataa, joka on noin 200 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Päissä ovat kiviset lähtö- ja maaliviivat. Varsinaista rakennettua katsomoa ei ole: kisoja seurattiin istuen juoksurataa reunustavilla ruohokummuilla. Vain tuomareita varten oli kivipenkit.

Alueen rauniotemppeleistä tärkein oli Zeuksen temppeli, josta on tosin pystyssä vain muutama pylväs. Kisat järjestettiin juuri ylijumala Zeuksen kunniaksi.

Zeuksen temppelissä istui aikoinaan kullasta norsunluusta veistetty, 13 metriä korkea Zeuksen kuvapatsas, yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Patsas kuitenkin vietiin lopulta Konstantinopoliin eli nykyiseen Istanbuliin, jossa se tuhoutui tulipalossa.

Patsaan veisti antiikin kuuluisin kuvanveistäjä Feidias, jonka työpajan raunioilla voi vierailla.

Olympian arkeologisessa museossa on esillä hienoja patsaita Olympian alueelta. Museon mielenkiintoisin esine on Miltiades Nuoremman kypärä, jota sotapäällikkö käytti Marathonin taistelussa johtaessaan ateenalaisia voitokkaasti persialaisia vastaan. Taistelun jälkeen Miltiades kävi uhraamassa kypäränsä Zeukselle.

Matka Olympiaan

Olympia sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan itäpuolella, kolmen ja puolen tunnin ajomatkan päässä Ateenasta.

Voit varata kätevästi netistä retket Olympian raunioille.

Jos Olympia ei ole oman matkan varrella, pääsee antiikin ajan urheilukenttää ihailemaan myös oraakkelistaan kuuluisassa Delfoissa, jossa järjestettiin joka neljäs vuosi Python kisat Apollonin kunniaksi.

Hyvin säilynyt antiikin ajan kisakenttä on myös Nemeassa, joka sijaitsee sekin Peloponnesoksen niemimaalla.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!