Pacific Coast Highway eli State Route 1 (SR 1) – tai ytimekkäästi vain Highway 1 kuten paikalliset sitä kutsuvat – on monien mielestä Yhdysvaltain paras roadtrip. Reitti kulkee Los Angelesin eteläpuolelta Dana Pointista pohjoisessa aina Leggetiin asti kattaen ison osan Kalifornian rannikosta.
Highway 1 on tosiaan hämmästyttävän monipuolinen tie. Sen varrella on sekä legendaarisia kaupunkeja, upeita maisemia, surffiaaltoja että luonnonihmeitä. Tien varren taukopaikoille voi useammankin kerran pysähtyä ihmettelemään vuoroin merilehmiä ja merisaukkoja. Ja kuinka ollakaan, tie päättyy lopulta niin suuren punapuun juurelle, että puun läpi voi ajaa.
Pacific Coast Highwayn suosituin ja mielenkiintoisin väli kulkee Los Angelesin ja San Franciscon välillä.
Reitin voi – ja se oikeastaan kannattaakin – aloittaa jo San Diegosta, joka sijaitsee Meksikon rajalla vaivaiset sata kilometriä Dana Pointista etelään. San Diego on mukava kaupunki ja autonvuokraus San Diegosta on usein selvästi Los Angelesia edullisempaa.
Reitin voi tietysti ajaa kumpaan suuntaan tahansa. Valinnan voi tehdä vaikka sen mukaan, haluaako määränpäänä olevan aurinkoinen Los Angeles vai San Franciscon dramaattinen Golden Gate Bridge ja Kalifornian punapuumetsät.
Tällä sivulla reitti kuljetaan etelästä pohjoiseen, jolloin Pacific Coast Highwayn komeimmat maisemat ja vaikuttavimmat nähtävyydet sijoittuvat reitin loppupuolelle.
Toisaalta, jos reitin ajaa pohjoisesta etelään, pääsee ajamaan rannan puolella tietä.
San Diego vai Dana Point – Mistä Pacific Coast Highway alkaa?
State Route 1 alkaa virallisesti satamakaupunki Dana Pointista noin 100 kilometriä Los Angelesin eteläpuolelta. Kaupunki on nimetty Richard Henry Dana Jr:n mukaan, joka purjehti Bostonista Kaliforniaan. Kahden vuoden seikkailujen päätteeksi hän rantautui Danaan vuonna 1836 ja julkaisi matkasta suositun kirjan. Nähtävyytenä on hänen purjelaivansa replika Pilgrim.
Mutta matkan voi yhtä hyvin aloittaa jo vähän etelämpää San Diegosta. Tällöin kannattaa ennen Danaa pysähtyä ihailemaan ainakin Oceansiden mukavaa rantakaupunkia ja surffaajien Trestlesiä.
Laguna Beach–Huntington–Long Beach–Anaheim
Heti Dana Pointin pohjoispuolella on rantakaupunki Laguna Beach, jossa sijaitsee Teemu Selänteen pihviravintola Selanne Steak Tavern. Valitettavasti ravintola on auki vain iltaisin, mikä voi aiheuttaa haasteita roadtripillä.
Seuraavaksi vastaan tulee surffikaupunkina maineikas Huntington Beach. Kun on aikansa ihaillut surffaajia laineilla, matkaa kannattaa jatkaa Long Beachille, jossa voi yöpyä yhdessä Amerikan legendaarisimmista majapaikoista.
Satamaan ankkuroitu ja hotelliksi muutetttu RMS Queen Mary on komea, 1930-luvun valtamerialus, joka henkii menneiden aikojen romantiikkaa. Tällä laivalla Atlantin ovat ylittäneet niin Winston Churchill kuin Fred Astairekin.
Huntington Beachilta tai Long Beachilta voi myös kääntyä sisämaahan ja viettää päivän aidossa ja alkuperäisessä Disneylandissa.
Los Angeles–Santa Barbara
Los Angelesiin kannattaa tutustua ainakin parin päivän ajan. Parhaiten kaupungissa liikkuu vuokra-autolla, joten sikälikin useamman päivän pysähdys LA:ssa sopii mainiosti osaksi roadtripiä.
Autoilijan kannalta kätevää seutua asua Los Angelesissa on Santa Monica – ellei sitten välttämättä halua asua Hollywoodissa.
Pian LA:n jälkeen ajetaan läpi Malibun, joka tunnetaan rikkaiden ja kuuluisien asuinpaikkana. Pysähdy rannalla ja julkkisten suosimassa Malibu Country Martissa ennen matkan jatkamista kohti sadan kilometrin päässä odottavaa Santa Barbaraa.
Juuri ennen Santa Barbaraa kannattaa pysähtyä Carpinteriassa, jonka Seal Sanctuaryssä majailee joulukuulta toukokuulle kymmeniä merileijonia ja hylkeitä.
Viininviljelysten ympäröimä Santa Barbara on mukava, espanjalaista charmia henkivä pikkukaupunki, joka tunnetaan parhaiten luksushotellista San Ysindro Ranch. Maatilamainen hotelli oli varsinkin Hollywoodin kultakauden julkkisten suosiossa ja rankataan edelleenkin Yhdysvaltain parhaiden joukkoon.
Santa Barbarasta onkin sitten jo 150 kilometrin ajo seuraavalle nähtävyydelle.
Bubblegum Alley – iljettävän houkuttava Purkkakuja
Mahtava nähtävyys! San Luis Obispon pikkukaupunki tunnetaan Bubblegum Alleystä, kujasta, jonka seinät on päällystelty pureskellulla purukumilla.
Purukumiseinän historia ulottuu jo 1950-luvulle asti. Aluksi kaupunginisät yrittivät siistiä seinää, mutta tuloksetta. Se täyttyi aina uudestaan purukumista. Nykyisin seinä hyväksytään kaupungissa jo ainakin pääsääntöisesti, onhan se San Luis Obispon tunnetuin nähtävyys.
Paikan päällä herää kysymys, miksei missään muualla ole keksitty vastaavaa ideaa. Ja kappas, samanlainen purkkaseinä löytyy myös Seattlesta.
Keskustan laidalla on ihanan kitsi Madonna Inn.
Älyttömän iso Hearst Castle
Katedraalimainen Hearst Castle on rannikkotien suosituimpia nähtävyyksiä. Maailman suuruudenhulluimpiin rakennuksiin kuuluvaa kartanoa käy vuosittain ihmettelemässä miljoona matkailijaa.
William Randolph Hearst oli upporikas mediamoguli, joka ryhtyi 1919 rakentamaan uutta kämppää. Arkkitehdilleen hän kertoi ”haluavansa rakennuttaa jotain pientä”.
Lopulta kartanoon tuli 75 huonetta, 61 on kylppäriä, maailman suurin yksityinen eläintarha ja lentokenttä. Pytinkiä rakennettiin liki keskeytyksettä Hearstin kuolemaan vuonna 1951 asti.
Piedras Blanca – merinorsujen ranta
Kun Hearstin kartanolta on palattu takaisin rantatien varteen, seuraava nähtävyys onkin jo heti kohta vastassa. Piedras Blancan rannalla makailee mahtavia norsuhylkeitä. Niitä voi ihailla vaikkapa Elephant Seal Vista Pointin parkkipaikalta, jota pidetään maailman helpoimmin saavutettavana paikkana ihailla näitä kiehtovia otuksia.
Merinorsu-uroot kasvavat jopa viiden metrin pituisiksi ja voivat painaa keveät 2400 kiloa. Rannalle ne kokoontuvat etenkin loppukesällä karvanlähdön aikaan. Ne köllöttelevät kaikessa rauhassa mutakuopissa eikä oikein mikään saa niitä hievahtamaankaan. Sanotaan, että karvanlähtöaikaan merinorsun päälle voisi vaikka istua eikä se olisi millänsäkään.
Peseytyminen ei otuksia tänä aikana kiinnosta, vaan ne alkavat tuoksua ytevästi. Karva irtoaa suurina tukkoina.
Merinorsut viihtyvät rannalla myös keväisin, kun on parittelun aika ja reviirejä valtaavat urokset ottavat rajustikin yhteen. Urokset mylvivät äänekkäästi ja heittäytyvät rintakehät vastakkain. Ihra roiskuu haavoista.
Nimensä merinorsut ovat saaneet paitsi koostaan myös urosten kärsästä, joka pullistuu lisääntymiskauden aikana.
Big Sur
Hearstin linnalta saavutaan Pacific Coast Highwayn hienoimmalle pätkälle Big Surin maisemiin, missä Santa Lucian vuoristo kohtaa Tyynenvaltameren.
Noin 140 kilometrin matkalla tie mutkittelee vuorten ja meren välissä. Nämä eeppiset maisemat ovat innoittaneet niin Henry Milleriä kuin Jack Kerouaciakin.
Tältä näyttää paikka, jota Miller kuvasi sanoin: ”Tämä on maailman kasvot sellaisina kuin Luoja ne suunnitteli näyttämään.”
Euroopasta palattuaan Henry Miller asui Big Surissa peräti 18 vuoden ajan Euroopasta palattuaan, mistä hän kertoo vuonna 1957 julkaistussa teoksessaan Big Sur and the Oranges of Hieronymus Bosch. Millerille on omistettu Big Surissa
Tunnetumpi teos on kuitenkin Kerouacin viisi vuotta myöhemmin julkaistu Big Sur. Teoksessa jo alkoholisoituneen kirjailijan alter ego pakenee rauhoittumaan Big Surin rauhaan, ystävänsä beat-runoilija Lawrence Ferlinghettin mökkiin, muttei kestä siellä yksinäisyyttä. Teoksesta on filmattu myös elokuva.
Big Surin kuuluisimpia nähtävyyksiä ovat komea Bixby Creekin silta sekä McWay Falls, vesiputous, joka syöksyy suoraan rantahiekalle. Alueen kirjalliseen perintöön voi tutustua Henry Miller Memorial Libraryssä.
Big Surin olisi tietysti upea paikka yöpyä, mutta alueella on vähän majoitusta, mikä näkyy hinnoissa. Jos aiot jäädä yöksi, varaa majoitus ajoissa. Big Surin majapaikkojen joukossa on pari huippuluokan luksushotellia, muutama mukava mutta tasoonsa nähden ylihintainen majatalo sekä leirintäalue.
Monterey – sardiinit, Steinbeck ja jazz
Big Surin ja Bixby Creekin sillan jälkeen vuorossa onkin kohta jo Monterey, suosittu pieni matkailukaupunki, jonne sijoittuvat John Steinbeckin hyväntahtoiset klassikkoromaanit Hyvien ihmisten juhla (alkuperäiskielellä Cannery Row) ja Torstai on toivoa täynnä (Sweet Thursday).
Jos et ole jo lukenut teoksia niin sukkelaan kirjastoon!
Cannery Row’lla entiset sardiinipurkittamot ovat muuttuneet ravintoloiksi ja matkamuistokaupoiksi. Kalastus päättyi jo aikaa sitten, ja lajirikas Montereyn lahti on nykyisin Yhdysvaltain suurin suojeltu meriluonnonpuisto.
Montereyn varsinainen nähtävyys onkin maailman parhaisiin meriakvaarioihin kuuluva Monterey Bay Aquarium, jolla oli myös merkittävä rooli meriluonnonpuiston perustamisessa.
Kaupunki tunnetaan myös jazzfestivaaleistaan.
Monterey elää matkailusta ja kaupungissa onkin monipuolinen hotellitarjonta. Kiva vaihtoehto on yöpyä jo hieman ennen Montereytä viihtyisässä Carmel-by-the-Sean pikkukaupungissa, jossa sijaitsee mainio boutique-hotelli Hotel Carmel. Hotellin aulan erikoisuutena on vanhan ajan kasettisoitin, jossa voi soittaa kasetteja hotellin laajasta valikoimasta.
Moss Landing – merisaukkoja!
Montereystä pohjoiseen, suunnilleen Montereyn lahden puolivälissä, saavutaan Moss Landingiin, joka on maailman paras paikka nähdä merisaukkoja luonnossa. Niitä näkee käytännössä varmasti.
Jostain syystä merisaukot rakastavat tätä joensuistoa, jossa ne kelluvat kaikessa rauhassa selällään meressä ja lyllertävät hiekalla.
Paikan päältä voi vuokrata myös kajakkeja.
Santa Cruz–Piilaakso
Montereyn lahden eteläpäässä on Santa Cruz, surffikaupunki, jonka henkii mukavasti vanhan ajan tunnelmaa.
Santa Cruzin jälkeen voi poiketa Big Basin Redwoods State Parkiin ihailemaan jättiläispuita.
Big Basinista matkaa voi jatkaa San Francisoon ajamalla sisämaan Piilaakson kautta tai jatkamalla rantareittiä, jolloin kannattaa pysähtyä ihailemaan Half Moon Bayn rantamaisemia.
San Francisco–Legget
Saavutaan San Franciscoon, johon tutustumiseen kannattaa varata useampi päivä. Monelle San Francisco on myös roadtripin kätevä päätepiste, vaikka tie ei vielä tänne päätykään.
Pacific Coast Highway kulkee yli Golden Gate Bridgen ja jatkuu vielä pitkälle pohjoiseen.
Ensin tulevat vastaan Muir National Monumentin punapuumetsät ja Napa Valleyn viininviljelyalueet. Ja tie sen kuin jatkuu.
Liki 300 kilometrin ja viiden tunnin ajon päässä San Franciscosta Fort Braggissa on nähtävyytenä Glass Beach, joka on saanut nimensä rantaa peittävistä, meren sileäksi hiomista lasinpaloista.
Lasibiitsiltä on enää 70 kilometrin matka SR 1:n viralliseen päätepisteeseen, Leggettiin, jonka nähtävyytenä on Chandelier Street, jättimäinen punapuu, jonka läpi voi ajaa.
Ja ekstrana: pohjoisen punapuumetsät
Mutta mutta. Kun on tänne asti ajanut, olisi hullua olla jatkamatta matkaa Leggettistä 70 kilometrin päähän Humboldt Redwoods State Parkiin, joka on yksi Kalifornian hienoimmista paikoista ihailla mahtavia punapuita.
Kansallispuiston halki kulkee punapuiden reunustama Avenue of Giants, joka johtaa vieläkin mahtavampien puiden äärelle Founders Groveen.
Ja nyt ollaankin jo niin kaukana San Franciscosta, että sitä alkaa väkisinkin miettiä, pitäisikö matkaa jatkaa saman tien Portlandiin ja Seattleen, jonne auton voisi myös palauttaa? Eihän Seattleen ole kuin tuhatkunta kilometriä…
Autonvuokraaminen Pacific Coast Highwaylle
Los Angelesia pidetään yhtenä Yhdysvaltain kalleimmista kohteista autonvuokraamiseen. Kannattaakin harkita ajamisen aloittamista San Diegosta, niin tulee sekin mukava kaupunki nähtyä, eikä ajomatkaa kerry kuin sata kilometriä lisää.
Pacific Coast Highway on niin suosittu reitti, että suurin osa autovuokraamoista antaa palauttaa auton matkan päätepisteeseen (San Diego, Los Angeles tai San Francisco) kohtuullista lisämaksua vastaan.
Tie on mutkainen, joten automaattivaihteinen, matala auto on suositeltava. Monet avoauton vuokranneet tapaavat sanot, ettei katottomuudesta ollut kauheasti hyötyä – avoauto oli vuoroin liian kuuma ja kylmä. Los Angelesia ja muita eteläosiaan lukuun ottamatta Kalifornian rannikko kun tunnetaan ailahtelevaisesta säästä.
Lue lisää Kaliforniasta.
Lue lisää autonvuokrasta Yhdysvalloissa.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
