Kuuhullut – matka Kuuhun sekoitti astronauttien pään

Kuuhullut – matka Kuuhun sekoitti astronauttien pään

kirjoittaja -
apollo 11

12 ihmistä on tehnyt maailman hurjimman matkan: lentänyt Maasta Kuun pinnalle. Harva heistä pysyi järjissään.

Kuva NASA

Astronautti Neil Armstrongilla oli ongelma. Hän ei tiennyt mitä sanoa.

Neljän päivän ajan hän oli kiitänyt Apollo 11:n matkassa pohjattoman avaruuden halki, kakannut pussiin ja virtsannut kondomiin toivoen, etteivät eritepussit hajoa, sillä painottomassa tilassa urina olisi muuttunut pieniksi kupliksi, jotka leijailisivat kuin marmorikuulat ympäri matkustamoa. Tableteiksi tiivistetty avaruusruoka oli saanut astronautin piereskelemään niin, että avaruusaluksen sisätilat tuoksuivat maatalousnäyttelyltä.

Armstrong oli ihmiskunnan suurimmalla matkalla, mutta matkustamisesta oli ylevyys kaukana. Avaruusaluksessa ihminen degeneroituu parivuotiaan lapsen tasolle, anaalivaiheeseen, jossa ruumiineritteet nousevat elämän keskipisteeksi.

Avaruusruoka oli saanut astronautin piereskelemään niin, että avaruusaluksen sisätilat tuoksuivat maatalousnäyttelyltä.

Mutta siihen kaikkeen hänet oli valmennettu. Armstrongin pulssi ei noussut edes silloin, kun hän ohjasi käsipelillä nelijalkaisen alumiinipurkkinsa – kuukapseli Eaglen – Kuun kiertoradalta sen kamaralle.

Armstrongiin iski paniikki vasta silloin, kun hänen piti ryömiä kapselista ulos. Kuukapselissa oli kamera, joka lähetti ihmisen ensimmäiset askeleet Kuun pinnalla suorana lähetyksenä kotiplaneetalle, mutta kenellekään ei ollut tullut mieleen kirjoittaa Armstrongille puhetta valmiiksi. Vuonna 1969 maailma oli vasta astumassa median aikakaudelle, jolloin kaikki on ennalta käsikirjoitettua.

”Hitto”, Armstrong manasi ja alkoi pyöritellä sanoja mielessään.

Avauurmatkan kääntöpuoli – katkeruutta, juoppoutta ja hulluutta

20 minuuttia Armstrongin jälkeen kuukapselista astui ulos Buzz Aldrin. Miehet viettivät Kuun pinnalla kaksi ja puoli tuntia keräten näytteitä ja asentaen mittalaitteita. Aldrinia harmitti niin paljon olla vasta toinen ihminen Kuun kamaralla, ettei hän ottanut kuvaa Armstrongista. Ensimmäinen ihminen Kuun pinnalla ikuistui vain heijastukseksi Buzz Aldrinin visiirissä kuvassa, jonka Armstrong nappasi toveristaan.

Seuraavan kolmen ja puolen vuoden aikana Kuun pinnalle laskeutui vielä kymmenen miestä. Sitten Yhdysvallat lopetti kuulentonsa, ja kuu unohdettiin omaan yksinäisyyteensä 380 000 kilometrin päähän maasta.

Kuusta katsottuna maa kutistuu pieneksi ja kauniiksi jalokiveksi, niin värikkääksi ja kirkkaaksi, että sen voisi kuvitella poimivansa kämmenelleen ihailtavaksi.

Vain nuo 12 miestä ovat päässeet katselemaan kotiplaneettansa vieraalta taivaankappaleelta käsin, nähneet, kuinka Maa kutistuu pieneksi ja kauniiksi jalokiveksi, niin värikkääksi ja kirkkaaksi, että sen voisi kuvitella poimivansa kämmenelleen ihailtavaksi.

Kokemus ravisteli heitä kaikkia. Maan pinnalle palattuaan astronautit joutuivat tekemään tiliä sen tyhjyyden tunteen kanssa, että he olivat elämänsä huippuhetken jo kokeneet. Buzz Aldrin masentui ja sekoili vuosia viinan kanssa. Charles Duke hurahti uskovaiseksi ja Edgar Mitchell perusti oman uskonnon. Jack Schmittistä tuli senaattori. Jim Irwin etsi Nooan arkkia Ararat-vuorilta ja Alan Bean ryhtyi taiteilijaksi, joka maalasi taulun toisensa jälkeen Kuun pinnasta.

Kuulentäjät ovat sanoneet, että kokemus nosti esiin heidän todellisen luonteensa, hyvässä ja pahassa. Millaiseksi mieheksi sitten paljastui ensimmäinen ihminen Kuun pinnalla?

Neil Armstrogin historiallinen kielioppivirhe

”Siinä se on!” Armstrong riemuitsi keksittyään historiallisen lausahduksensa. Hän ryömi takapuoli edellä ulos aluksesta, astui Kuun harmaalle kamaralle – ja sekosi sanoissaan. Hän unohti sanoa ”a”-artikkelin mies-sanan edessä, mikä teki lauseesta ”That’s one small step for man, one giant leap for mankind” älyttömän: Armstrong julisti askeleensa olevan pieni ihmisrodulle ja jättimäinen ihmiskunnalle.

Maahan palattuaan Armstrong muutti maalle ja pakeni julkisuutta. Hän alkoi vältellä haastatteluja ja lopetti nimikirjoitusten antamisen huomattuaan, että niitä huutokaupattiin eteenpäin kovaan hintaan.

Armstrong haastoi pitkäaikaisen parturinsa oikeuteen, kun tämä myi kuukävelijän hiuksia keräilijälle 3 000 dollarilla.

Mutta ihmiset eivät antaneet hänen olla rauhassa. He tahtoivat oman palasensa kuussa kävellyttä miestä, häivähdyksen tähän tarttunutta tähtipölyä. Ne harvat julkiset esiintymiset, joihin Armstrong suostui, päättyivät siihen, että hän joutui juoksemaan pakoon liian innokkaita avaruusfaneja. Armstrong haastoi pitkäaikaisen parturinsa oikeuteen, kun tämä myi kuukävelijän hiuksia keräilijälle 3 000 dollarilla.

Armstrongista oli tullut kuin Monty Pythonin Life of Brian -elokuvan vastentahtoinen vapahtaja, johon ihmiset heijastivat toiveensa ja unelmansa, vaikkei tämä kokenut voivansa niihin vastata. Ihmiset nostivat Armstrongin jalustalle, jolla hän ei halunnut seistä.

Armstrongin tragediaksi koitui se, että Kuuhun lensi mies, joka halusi pitää jalat maassa.

Lähde: Andrew Smith: Moondust. In Search of the Men Who Fell to Earth. Bloomsbury 2005.