Petollisten purjehdus ja kuinka Magalhães nimesi Tyynenmeren

Magalhaesin risti
Cebun kaupungissa on kirkossa risti, jonka sanotaan olevan peräisin Magalhaesin purjehdukselta. Naapurisaarelle Mactanissa on Magalhaesin surmanneen Lapulapun patsas. Kuva: Bei Ayson / Unsplash

Fernão de Magalhães muistetaan miehenä, joka purjehti ensimmäisenä maapallon ympäri. Vaikka hän pääsi vain puoleen väliin. Hän antoi sentään nimen Tyynellemerelle, joka on harvoin tyyni.

Lauantai oli hänen onnenpäivänsä, joten Fernão de Magalhães päätti hyökätä silloin. Magalhãesilla oli tukenaan 48 haarniskoitua sotilasta. Vastassa oli Maktansaaren hallitsija Lapulapu ja tämän 1500 miestä.

Tuimapiirteinen Magalhães nauroi ylivoimalle ja hyökkäsi.

Magalhãesin laivat joutuivat jäämään tykinkantaman ulkopuolelle, sillä nykyisen Filippiinien alueella sijaitsevan saaren rantaa suojasi koralliriutta. Miehet kahlasivat rantaan raskaissa sotisovissaan.

Rannalla odotti uusi este. Lapulapun soturit olivat kaivaneet hiekkaan syviä vallihautoja, joiden yli eurooppalaisten oli kiivettävä. Taistelun alkaessa Magalhãesin miehet olivat jo näännyksissä.

Keihäät ja nuolet kimpoilivat rautapanssareista, kunnes saarelaiset keksivät tähdätä vihollistensa suojattomiin jalkoihin.

Nuoli haavoitti Magalhãesia reiteen, ja hän käski miehensä perääntymään. Ensimmäiset ryntäsivät veneille ja soutivat pakoon. Magalhães jäi rannalle kuuden miehen kanssa.

Eurooppalaiset pitivät puoliaan tunnin ajan polviaan myöten rantavedessä. Magalhães vilkuili olkansa yli, mutta laivasta ei lähetetty venettä häntä hakemaan.

Lopulta naapurisaari Cebun suunnasta lähestyi kanootti. Saarta hallitsi ystävällismielinen heimopäällikkö Humabon. Laivan tykki pamahti, ja kanootti hajosi säpäleiksi.

Magalhãesin keihäs upposi vastustajan vatsaan. Hän ei saanut sitä irti. Kun komentaja veti miekkaansa huotrasta, hänen jalkansa viillettiin auki. Magalhães lyyhistyi kasvoilleen veteen.

Hänen mielessään täytyi käväistä ihmetys: miten tässä näin kävi?

Pigafetta – maailman ensimmäinen seikkailuturisti

Oli kulunut sukupolvi siitä, kun Kolumbus oli purjehtinut uuteen maailmaan ja Vasco da Gama löytänyt meritien Intiaan. Portugalilainen pikkuaatelinen Fernão de Magalhães ehdotti uutta sankarimatkaa: hän navigoisi koko maapallon ympäri.

Portugalin kuningas hylkäsi ajatuksen älyttömänä. Oli yleistä, että vain puolet miehistä palasi elävänä edes tavalliselta maustereitiltä Afrikan ympäri, ja Magalhães halusi seilata täysin tuntemattomille vesille.

Kilpailevan Kastilian eli Espanjan kuningas kuitenkin järkeili, että Magalhãesin avulla hän voisi kiertää Paavin määräystä, jonka mukaan idästä löytyvät maat kuuluivat Portugalille ja läntiset Kastilialle. Jos itään purjehti lännen kautta, eikö se olisi silloin länttä?

Magalhães sai mukaansa viisi laivaa ja 240 miestä. Viime hetkellä mukaan änkesi myös italialainen Antonio Pigafetta, joka ei vaatinut palkkaa, vaan maksoi matkastaan. Mies oli maailman ensimmäinen seikkailuturisti.

Miehistö kapinoi – uudestaan ja uudestaan

Laivat purjehtivat Espanjasta syyskuussa 1519. Jo viikkoa myöhemmin Kanariansaarilla uhkasi ensimmäinen kapina, kun espanjalaiset kapteenit eivät luottaneet portugalilaiseen komentajaansa. Toisen kapinan Magalhães taltutti keskellä Atlanttia vetäisemällä miekkansa esiin.

Marraskuun lopulla laivat saapuivat Brasilian paratiisirannoille. Merimiehet nauttivat hetken värikkäisiin sulkiin pukeutuneiden intiaanien anteliaisuudesta: peililasilla sai kymmenen papukaijaa, ja naisen pienellä rautahipulla.

Matka jatkui kohti kylmenevää etelää. Ihmeteltiin hylkeitä ja pingviinejä. Kapinointi jatkui.

Niskuroiva kapteeni kuoli rähinässä, toinen mestattiin ja kolmas jätettiin tuntemattomalle rannalle. Kuivamuonia kuljettanut laiva karkasi ja toinen menetettiin haaksirikossa.

Jumalan valittu sanansaattaja

Lumihuippuisten vuorten välistä aukesi salmi länteen. Marraskuun 28. vuonna 1520 Magalhães purjehti uudelle merelle. Hän itki onnesta ja julisti: ”Olkoon se aina yhtä tyyni kuin tänä aamuna.”

Ei se ollut.

Arveltiin, että Molukkien maustesaarille olisi enää muutaman päivän purjehdus. kolme kuukautta kului, eikä Molukkeja vieläkään näkynyt.

Miehistö söi ensin rotat laivasta. Sitten sahanpurua ja nahkasuikaleita. Keripukkiin kuoli 19 merimiestä.

Viimein nähtiin maata. Vastaanotto saarilla oli ystävällinen, ja Cebu-saaren hallitsija Humabon kääntyi jopa kristinuskoon.

Kun naapurisaaren hallitsija Lapulapu ei toivottanutkaan kristittyjä tervetulleiksi, Magalhães päätti opettaa tälle tapoja. Hän oli alkanut uskoa olevansa Jumalan valittu sanansaattaja.

Miehistö vastusti hyökkäystä. Kun Magalhães kaatui rantaveteen, vain italialainen Pigafetta, ulkomaalainen itsekin, tuntui surevan.

Magalhaes unohdettiin

Petokset jatkuivat Magalhãesin kuoleman jälkeen. Kristinuskoon kääntynyt Humabon kutsui eurooppalaiset bankettiin ja surmasi 30 miestä. Kaiketi kostoksi kanoottinsa tuhoamisesta. Pakoon päässeet jättivät rannalle yhden kapteeneistaan.

Komennon otti portugalilainen Carvalho, joka johti miehiään kuin merirosvo. Puolen vuoden ajan he ryöstivät jokaisen vastaan tulevan laivan. Eräässä satamassa vaadittiin hyvän tahdon eleeksi panttivankia, jolloin hän luovutti mukana seilanneen äpäräpoikansa. Kun seuraavan kerran pyydettiin panttivankia, miehistö luovutti Carvalhon.

Marraskuussa 1521 kaksi jäljellä olevaa laivaa saapui viimein Juan Sebastián Elcanon johdolla Molukeille, jossa ne lastattiin niin täyteen mausteita, ettei edes ruoalle jäänyt tilaa.

Edessä oli vielä matka puolen maailman ympäri. Kastilian lipun alla purjehtineet laivat joutuivat välttelemään satamia, sillä ne kulkivat luvatta portugalilaisten vesillä. Miehiä kuoli nälkään ja sairauksiin. Toinen laivoista jäi portugalilaisten vangiksi. Vielä loppumetreillä Kap Verdelle hylättiin 13 ruoanhakumatkalla ollutta miestä.

Täsmälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen, syyskuussa 1522, ainoa jäljellä oleva laiva, Victoria, palasi Espanjaan mukanaan 18 luurankomaiseksi laihtunutta merimiestä, heidän joukossaan Antonio Pigafetta. Mausteet myytiin kymmentuhatkertaiseen hintaan ja miehet saattoivat elää voitoilla loppuikänsä.

Juan Sebastián Elcano omi itselleen kaiken kunnian purjehduksesta ja Magalhães katosi maailmanhistorian hämärään. Hänet löydettiin vasta muutama sata vuotta myöhemmin, kun Antonia Pigafettan matkapäiväkirja julkaistiin. Siinä kunnia ensimmäisestä maailmanympärimatkasta annettiin miehelle, joka jäi puolitiehen.

Vaan hyvin ei käynyt Elcanollekaan. Hän ei malttanut jäädä kotiin, vaan lähti kolme vuotta myöhemmin luotsiksi uudelle purjehdukselle maustesaarille. Hän ei koskaan palannut.

Lue kaikki historialliset matkat

Kirja matkailun historiasta

Kuinka kapteeni Cook keitettiin? on hauska tietokirja matkailun historiasta.

Tämä tarina on julkaistu muokatussa muodossa myös teoksessa ”Kuinka kapteeni Cook keitettiin – 50 kummallista tarinaa matkailun historiasta”. Jos pidit tästä tarinasta, pidät myös kirjasta. Kyseessä on mukaansa tempaava tietokirja matkailun historiasta, jossa 50 hauskan tositarinan avulla kerrotaan, miten matkailu ja maailman on muuttunut vuosisatojen varrella.

Sopii erinomaisesti kaikille matkailusta – ja historiasta – kiinnostuneille.

Kirjasta saa nyt julkaisutarjouksena kirja.fi-kirjakaupasta 30 prosentin alennuksen koodilla KAPTEENICOOK30. Käy tilaamassa itsellesi tai ystävällesi!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi