Hiram Bingham – Machu Picchun löytäjästä tuli Indiana Jonesin esikuva

Hirang Bingham Machu-Picchu
Kun Hiram Bingham löysi Machu Picchun, hänellä ei ollut aavistustakaan, että siitä tulisi yksi maailman kuuluisimmista nähtävyyksistä. Kuva: Gonzalo Kenny / Unsplash

Hiram Bingham halusi valloittaa Andien korkeimman vuoren mutta löysikin Machu Picchun rauniot. Se oli karu pettymys.

Hiram Bingham III:lla oli kaikki ne ominaisuudet, joita menestyvältä seikkailijalta vaadittiin. Hän oli pitkä ja salskea, kunnianhimoinen ja peräänantamaton, karismaattinen opportunisti ja reilu liioittelija.

Ja mikä tärkeintä, hänellä oli rikas vaimo, joka elätti perheen.

Havaijilla kasvanut lähetyssaarnaajan poika oli jo kirjoittanut matkakirjat kahdesta aikaisemmasta seikkailustaan Etelä-Amerikassa, kun hän alkoi suunnitella kolmatta tutkimusretkeä vuodelle 1911.

Ensin hän haki rahoitusta matkalle maya-kansan maille Meksikoon. Turhaan. Sitten hän pyrki Ecuadoriin etsimään Napo-joen lähteitä. Vesiperä jälleen. Tukijoita ei saanut edes Amazonin viidakkoseikkailu.

Lopulta 36-vuotias Bingham sai puhuttua joukon vanhoja opiskelutovereitaan mukaan retkelle Peruun. He koettaisivat valloittaa Coropuna-vuoren, jota Bingham luuli Etelä-Amerikan korkeimmaksi. Toverit saisivat tietysti maksaa viulut.

Lisämausteena retkelleen he etsisivät inkojen viimeistä pääkaupunkia, Vilcabambaa, jonka uskottiin sijaitsevan samoilla seuduilla.

Binghamilla ei tosin ollut arkeologin koulutusta, mutta hän kantoi mukanaan aikansa Lonely Planetia, teosta Hints to Travellers. Siinä opastettiin kaiken muun ohella siitä, miten tuli toimia, jos sattui matkoillaan osumaan tuntemattomille muinaismuistoille.

Kuin seikkailuromaanissa

hiram-bingham
Hiram Bingham Machu Picchun lähellä. Kuva: Wikimedia Commons.

Ystävysten retkestä muodostui eeppinen seikkailu. Hiram Bingham kuvaa teoksessaan Lost City of the Incas elävästi, kuinka heidän retkikuntansa puski läpi läpitunkemattomien viidakoiden ja ylitti ylipääsemättömiä vuoria.

Kuolemaa pelkäämättä miehet tasapainoilivat kiikkerillä riippusilloilla, hyppivät muuleillaan yli huimaavien rotkojen ja kavahtivat taivaalla kaartelevia kondorikotkia, joiden siipienväli oli yli neljä metriä. He kohtasivat intiaaniheimoja, jotka väijyivät viidakossa myrkkynuolineen.

Retkikunta kärsi kylmää, nälkää ja unenpuutetta, kunnes he lopulta heinäkuussa 1911 saapuivat Machu Picchu -vuoren juurelle. Huipulta, pilvien kätköistä, Bingham löysi kadonneen valtakunnan, joka jätti varjoonsa kaikki muut inkojen ihmeet.

Hurmoksen vallassa Bingham juoksi taianomaiselta rauniolta toiselle ja napsi valokuvia temppeleistä, palatseista ja portaikoista, jotka oli rakennettu valtavista graniitinlohkareista…

Hetkinen! Eihän se aivan noin mennyt.

Totuus oli toisenlainen

Bingham kirjoitti klassisen löytöretkeilybestsellerinsä vasta vuosikymmeniä itse tapahtumien jälkeen, seitsemänkymppisenä vanhuksena epäonnistuttuaan avioliitossaan ja poliittisella urallaan, joka oli alkanut rakettimaisella nousulla ja päättynyt noloihin virheisiin.

Turhautunut Bingham pakeni muistoissaan takaisin nuoruutensa päiviin ja kuvasi Machu Picchun löytämisen sellaisena, kuin hän olisi sen halunnut tapahtuvan.

Viidakossa rämpiessään hän oli varmasti monet kerrat etukäteen kuvitellut, miltä tuntuisi löytää kadonneen valtakunnan rauniot, mutta todellisuudessa Machu Picchulle saapuminen oli suoranainen antikliimaksi.

Huhut ja paikallisten asukkaiden vinkit olivat johdattaneet retkikunnan jo monille vähäpätöisille inka-asutuksille. Kun maanviljelijät kertoivat jälleen uusista raunioista tuntemattoman Machu Picchu -vuoren huipulla, ei kukaan jaksanut enää innostua.

Sataa tihkutti. Bingham oli ainoa, joka viitsi lähteä kapuamaan. Retkikunnan biologi jäi keräämään perhosia ja kirurgi pesemään likaisia sukkiaan.

Vaivalloisen kiipeämisen päätteeksi Bingham viipyi raunioilla vain pari tuntia – lyhyemmän aikaa kuin tavallinen turisti nykypäivänä.

Seuraavana päivänä retkikunta jatkoi matkaansa ilman, että kukaan muu edes kävi raunioilla. Rauniot eivät kiinnostaneet heitä, sillä kyseessä ei ollut vieläkään tarunhohtoinen Vilcabamba.

Ehkä Binghamia oli myös harmittanut teksti, jonka lähikylän asukas oli jo maalannut raunioiden kylkeen: ”Augustín Lizárraga 1902”

Seuraavien viikkojen aikana Bingham löysi vielä lisää merkittäviä inkaraunioita, mutta tutkimusretki uhkasi silti muodostua hänen silmissään pettymykseksi. Hän ei ollut löytänyt Vilcabambaa ja Coropunan huipulla hänen korkeusmittarinsa oli näyttänyt armottomia lukemia: 6733 metriä. Vuori ei ollutkaan Etelä-Amerikan korkein.

National Geographic teki Machu Picchusta kuuluisan

Bingham ymmärsi Machu Picchu -löytönsä arvon vasta kun National Geographic innostui hänen ottamistaan valokuvista. Lehti lähetti hänet uudelle, aikaisempaa tieteellisemmälle tutkimusretkelle ja julkaisi sen jälkeen kokonaisen teemanumeron Binghamin löytämistä inkaraunioista.

Numeron kruunasi juliste, jossa Machu Picchun rauniot lepäsivät majesteettisella vuorenjyrkänteellä.

Jos Machu Picchu olikin historiallisesti sinänsä sangen merkityksetön raunio, tuli siitä kerta heitolla arkeologian pin-up-malli ja jokaisen seikkailuista haaveilevan pikkupojan haaveiden kohde.

Hiram Binghamista tuli puolestaan aikansa kuuluisin seikkailija, Indiana Jonesin esikuva ja elävä esimerkki tutkimusmatkailijoiden vanhasta viisaudesta:

Vain sen voi löytää, mitä tietää etsiä.

Kirja matkailun historiasta

Kuinka kapteeni Cook keitettiin? on hauska tietokirja matkailun historiasta.

Tämä tarina on julkaistu muokatussa muodossa myös teoksessa ”Kuinka kapteeni Cook keitettiin – 50 kummallista tarinaa matkailun historiasta”. Jos pidit tästä tarinasta, pidät myös kirjasta. Kyseessä on mukaansa tempaava tietokirja matkailun historiasta, jossa 50 hauskan tositarinan avulla kerrotaan, miten matkailu ja maailman on muuttunut vuosisatojen varrella.

Sopii erinomaisesti kaikille matkailusta – ja historiasta – kiinnostuneille.

Kirjasta saa nyt julkaisutarjouksena kirja.fi-kirjakaupasta 30 prosentin alennuksen koodilla KAPTEENICOOK30. Käy tilaamassa itsellesi tai ystävällesi!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi