Gremlinsit asuvat Filippiineillä

Filippiinit tarsier
Kummituseläimen kanssa ei kannata ryhtyä tuijotuskisaan. Kuva: Ville Palonen

Filippiinien Bohol-saarella asuva pörröinen kummituseläin eli tarsier on kummallisella tavalla söpö eläin. Sillä on valtavat silmät, pitkä, siimamainen häntä ja korvat kuin lepakolla. Otus näyttää aivan Gremlins-elokuvan riiviöiltä.

Bohol on Filippiinien paras paikka nähdä maailman pienimmäksi apinaksi hehkutettu kummituseläin eli tarsier.

”Kummituseläin ei ole maailman pienin apina”, kyltti romuttaa harhakäsityksen jo Tarsier Sanctuaryn portilla. Heti perään suojelualueen opas tarkentaa: ”Kummituseläin on lajina lähempänä lemuria kuin apinaa eikä se ole edes maailman pienin kädellinen”, suojelualueen opas sanoo. Se pienin kädellinen on Madagaskarilla elävä kääpiöhiirimaki.

Kummituseläin on silti silmiinpistävä otus.

Opas osoittaa läheiseen puskaan. Sieltä tuijottavat takaisin hypnoottiset jättiläissilmät. Nyrkin kokoinen kummituseläin on tarrautunut ohuilla imukuppisormillaan nuoren puun versoon. Pienestä ja pörröisestä vartalosta roikkuu pitkä, siimamainen häntä. Korvat otuksella on kuin lepakolla.

”En osaa sanoa, onko se söpö vai pelottava”, kummituseläimiä ihmettelevä matkalainen toteaa.

Kummituseläin taitaa olla molempia, niin kuin ovat sen ilmiselvät elokuvaserkut gremlinitkin.

Kummituseläinten ominaisuudet ovat hämmästyttävät. Yöeläjän silmät ovat suuremmat kuin sen aivot, ja otus pystyy kääntämään päätään molempiin suuntiin melkein 180 astetta. 130 gramman painoinen otus voi hypätä kolmen metrin loikkia – mikä on sama kuin ihminen ponnistaisi sadan metrin päähän.

Pikkuruinen otus voi hypätä kolmen metrin loikkia – mikä on sama kuin ihminen ponnistaisi sadan metrin päähän.

Minikokoisen supermiehen voimilla varustetut kummituseläimet ovatkin sinnitelleet maapallolla 45 miljoonaa vuotta, pitempään kuin mikään muu elossa oleva kädellinen.

Niiden seuraavat vuosikymmenet eivät valitettavasti näytä yhtä valoisilta. Kummituseläimiä uhkaa elinalueen pienentyminen.

Vielä 1960-luvulla kummituseläimiä oli Boholissa niin paljon, että niitä jäi öisin autojen alle, kun ne ylittivät teitä. Sitten alkoi saaren kehittyminen ja metsähakkuut, ja 1980-luvulla paikalliset vangitsivat kummituseläimiä lemmikeiksi. Outo otus ei tosin niin vain suostu häkkilinnuksi.

”Niillä on itsemurhataipumus”, opas sanoo. ”Jos kummituseläimen vangitsee vieraaseen paikkaan, se lopettaa syömisen ja hakkaa päätään seinään, kunnes se kuolee”, opas sanoo. Sanomaansa korostaakseen hän muljauttelee silmiään ympäri ja takoo päätään kuin itseään muksiva kamikaze-kummituseläin.

Opas palaa nopeasti tolkkuihinsa.

”Pahimmat ajat ovat onneksi takana”, hän sanoo. Viime vuosikymmenen lopulla perustettu Philippine Tarsier Foundation on saanut kannat nousuun Boholille perustamillaan suojelualueilla. Niissä elää vapaana jo yli tuhat yksilöä.

Boholissa on useampikin ”kummituseläintarha”, jossa eläimet ovat aidatussa tilassa. Paras paikka niihin tutustumiseen on kuitenkin Philippine Tarsier Foundationin kummituseläinkeskus, jossa tarsierit elävät niiden luonnollisessa ympäristössä. Paikalle pääsee kätevimmin vuokraamalla skootterin päiväksi.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!