Haminan saaristo – sodassa ja rauhassa

Hamina saaret
Haminan saarilla riittää seikkailtavaa. Kuva: Cursor / Visit Kotka-Hamina

Haminan edustalla olevat saaret ovat yllättävän erilaisia. Kun on nähnyt yhden, ei voi sanoa nähneensä kaikkia.

Ulko-Tammio – saari keskellä rintamaa

Ulko-Tammion tykeillä ammuttiin kauas. Kuva: Cursor / Visit Kotka-Hamina

”Sotahistoriaa on mahdoton välttää Kymeenlaaksossa, näilläkään saarilla”, sanoo luonto-opas Kirsi Kallio, joka vetää luontokierroksia myös Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa.

Ulko-Tammiota (60°21,04’P ja 27°27,24’I) pidetään joissain piireissä Salpalinjan jatkeena. Onhan sitä linnoitettu pitkälti välirauhaksi jääneen Moskovan rauhan (1940) aikoihin. Saarella saa ehkä parhaan käsityksen, siitä mitä silloin tapahtui.

Ulko-Tammion näkötornista katsoen Somerin saari siintää 19 kilometrin päässä kaakossa, kun taas Suursaari kohoaa merestä luoteessa. Jatkosodassa Ulko-Tammion tykistöllä oli tärkeä rooli Somerin linnakesaaren taisteluissa, mutta Moskovan välirauhan (1944) sopimuksessa Someri jäi Neuvostoliitolle, kuten muutkin itäisen Suomenlahden ulkosaaret.

Nyt Venäjälle kuuluvalla Somerin saarelle oli kolmen viritetyn 152/45 C -tykin kantama matka. Välirauhan aikaan Ulko-Tammio riisuttiin aseista, mutta sittemmin vastaavanlainen tykki on tuotu saarelle turistien ihmeteltäväksi.

Ulko-Tammion rotko ja bunkkeri tuovat retkeen seikkailun tuntua. Kuva: Cursor / Visit Kotka-Hamina

Kalastajien majoista Ulko-Tammion saarella ei näy enää jälkeäkään. Luonto on vallannut takaisin, mikä sille kuuluu. Betoniset korsut ja kallioon louhittu tunneli ovat jääneen yllättävän vehreän kasvillisuuden kätköön. Hellepäivänä tuntuu välillä, kuin olisi jossain viidakon kätköistä löytyneillä temppelinraunioilla Indokiinassa.

Saarella on kuitenkin kaivo ja hyvin varustettu autiotupa, samanlainen, jollaisissa yövytään Lapin erämaissa. Sotien alla rakennettu mökki on aikoinaan toiminut sotilaskotinakin. Kaakeliuuneineen varmasti varsin kodikas paikka syysmyrskyssä.

Tammion saaristolaisidylli

Kuva: Cursor / Visit Kotka-Hamina

Kallioisille rannoille rakennettujen punaisten ranta-aittojen merkkaama saaristolaisparatiisi vaikuttaa kesäpäivänä eloisalta kuin kultakautenaan edellisen vuosisadan vaihteessa.

Silloin pääasiallinen pääasialliset elinkeinot olivat kalastus, hylkeenpyynti ja merenkulku. Varsinaisia valtakunnanrajoja ei lähistöllä ollut ja seprakaupaksi kutsuttua liiketoimintaa käytiin ahkerasti Viroon ja Inkerinmaalle. Itäisen Suomenlahden saarien graniitista rakennettu Pietarin kaupunki oli myös mahdollisuus ja rahtiliikenne kulki kaikkiin ilmansuuntiin, myös 20 kilometrin päässä olevaan Haminaan.

Ympärivuotisesti Tammiolla on yksi asukas, kesäasukkaita ehkä parisataa, joista pääosa on nykyään suomenkielisiä, toisin kuin 1500-luvulla alkaneen asutuksen ensimmäisinä vuosisatoina. Aikaisemmin Tammio on ollut pitkälti kahden suvun hallussa, mutta  viime vuosikymmeninä veri on päässyt sekoittumaan, ja vävypoikia a on haettu jopa Kangasalta asti. Anne Mattson on yksi Tammion kesäasukkaista ja paikallinen opas. Tapaamme hänet Seiskarin ja Lavansaaren evakoiden rakentamalla aallonmurtajalla. Oppaamme johdattaa meidät rantakallioilta syreenien varjoihin. Skene muuttuu hetkessä pittoreskiksi huvilakyläksi.

Tarton rauhassa, 1920, Suomenlahden ulkosaaret jäivät vielä Suomelle. Niihin kuuluvalla Somerilla oli, omaa sekavaa sisällissotaansa käyvän Venäjän armeijalle kuulunut sauna, jonka tammiolaiset ostivat. Oppaammekaan ei osaa varmasti sanoa miltä taholta se ostettiin, mutta todennäköisesti Suomen valtiolta. Viimeiset sata vuotta rakennus on kuitenkin hoitanut Seurantalon ja myöhemmin myös kirpputorin virkaa.

Kulttuurin saralla löytyy viereisistä rakennuksista myös kirjasto sekä pieni kotiseutumuseo. Kauppaa eikä ravintolaa saarella ole, mutta kesäkuukausina Kotkasta kulkevassa yhteysalus Viklassa on kahvila ja anniskeluoikeudet.

Tammion laiturissa Vikla viipyy yleensä kaksi tuntia. Aurinkosähköllä pärjää yleensä hyvin kesällä ja kaivoja on rajoitetusti. Kaikki muu tuodaan mantereelta. Paitsi tietenkin kala.

Risteilyjä Tammiolle järjestää Kotkasta Meriset (noin 30 e/hlö). Matka kestää kaksi tuntia suuntaansa ja saarella oloon jää aikaa pari tuntia.

www.meriset.fi/yleisoristeilyt/tammion-kalastajakyla/

Rakinkotka, ekoilua viikinkihaudoilla

Kirjoittaja Petri Kosonen matkalla kohti Rakinkotkaa. Kuva: Päivi Arvonen

Kun siirrytään kohti Haminan sisäsaaristoa, tullaan Rakinkotkan saarelle, jolla sijaitsevaa aurinkopaneeleilla toimivaa Rakinkotkan ekokylää isännöivät Pertti ja Virpi Illi. Tätä kautta ovat kulkeneet niin muuttolinnut kuin todennäköisesti 800-luvulla ruotsalaiset viikingit matkallaan Novgorodin kautta Konstantinopoliin. Tiesivätkö he, minne olivat matkalla?

Jälkeensä he jättivät saarelle ainakin hautoja. Tästä on siellä otettu kaikki irti. On viikinkikäräjiä ja viikinkien pitoja ja kypäriä. Ehkä vähempikin teemapuistoilu riittäisi, kun saarelta löytyy muutakin eksotiikkaa. Kallion kylkeen rakennettu savusauna, jossa on saunonut ehkä myös saarella viihtynyt Viron entinen presidentti Lennart Meri. Saarella pesii myös kaikesta tästä tietämätön merikotkapari.

Jos pidit artikkelista, arvostamme kovasti, jos jaat sen sosiaalisessa mediassa.

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

  • AVAINSANAT

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi