Utö, Suomen eteläisin asuttu saari, sijaitsee ylhäisessä yksinäisyydessään Itämeren ympäröimänä. Tätä parempaa paikkaa ei olekaan kokea Suomen ulkosaariston karun kaunista romantiikkaa.
Riipaisevan kaunis saaristolaistunnelma iskee heti Utön satamalaiturilla. Maisemaa värittävät punaiset, puiset saaristolaismökit. Edessä kohoaa majakka kuin saaristolaisvelhon torni.
Saari on pääosin paljasta kallioluotoa, mutta kuin ihmeen kaupalla jokunen puukin kasvaa.
Utö on asuttu ympäri vuoden, minkä ansiosta paikalle pääsee ilmaisella yhteysaluksella. Mistään varsinaisesta metropolista ei kuitenkaan ole kysymys: saarella asuu 40–50 asukasta ympäri vuoden. Kesäisin saari hieman vilkastuu kesäasukkaista.
Utön kyläyhteisö ei ole iso, mutta se on eläväinen. Koulussa on lapsia tusinan verran. Kouluruokailu on järjestetty saaren ainoalla hotellilla.
Saarella on asuttu vakituisesti jo 1500-luvulta lähtien, kun saarella alkoi luotsitoiminta Ruotsin kruunun määräyksestä. Vuoteen 2005 asti saari oli Suomen armeijan käytössä. Ajasta muistuttavat rannikkotykit.
Utössä käydessäsi tulet rikkoneeksi ennätyksiä: tulet käyneeksi Suomen eteläisimmässä kylässä, majakassa, kaupassa, ravintolassa, hotellissa – ja hautausmaalla.
Utön majakka ja nähtävyydet
Utö on Bengtskärin majakan ohella Suomen legendaarisimpia majakkasaaria. Se on myös koko maan vanhin yhä toiminnassa oleva majakka. Söpö, punavalkoinen majakka on ohjannut merenkulkijioita jo yli 200 vuoden ajan. Siitä sopisi saada jo palkinto.
Majakkatoimintaa on saarella ollut sitäkin pidempään. Nykyinen majakka rakennettiin vuonna 1814, Suomen sodassa tuhotun majakan tilalle. Ensimmäinen varsinainen majakka rakennettiin vuonna 1753, mutta Utössä tiedetään olleen kivistä rakennettu merimerkki jo 800-luvulla.
Majakan kolmannessa kerroksessa on tunnelmallinen majakkakirkko. Sen karut, linnamaiset kiviseinät näyttävät ikiaikaisilta.
Lähettyvillä on saaristomuseo, joka toimii 1700-luvun majakanvartijan talossa.
Kylän itäreunalla on viehättävä rukoushuone, johon kannattaa ainakin kukistaa sisään, ja ehkä pysähtyä hiljentymäänkin. Kappelilta lähtee yksinäinen polku saaren itälaidalla sijaitsevalle hautuumaalle. Kivimuurin ympäröimän hautausmaan muistomerkki julistaa ruotsiksi: ”Meri, minun hautani, kirkkautensa, minun toivoni.”
Täällä meri ottaa ja antaa.
Utö kesällä ja talvella
Jos kesä onkin ainakin periaatteessa parasta aikaa matkustaa, on Utö tunnelmallisimmillaan talvella, jolloin saaren voi kokea kaikessa karuudessaan luonnon armoilla.
Kesällä parasta aikaa on elokuu, jolloin yöt ovat jo tummenneet sen verran, että majakan voi nähdä luomassa valoa Saaristomeren jylhään pimeyteen.
Utön hotelli ja ravintolat
Utön paras ravintola on Hannan horisontti, jossa pääsee herkuttelemaan aidolla saaristolaisruualla. Nätti, punainen tölli on heti satamalaiturin edustalla pienen kallion laella. Hannan kautta voi myös kysellä majoitusta.
Satamalaiturin vieressä on myös pieni ja sympaattinen ruokakauppa Utö Hadel.
Utön ainoa varsinainen hotelli on Utö Havshotel, Suomen eteläisin hotelli. Armeijan entisessä rakennuksessa toimiva hotelli ei koreile ulospäin, mutta tunnelma on kohdillaan. 1970-luvun rakennusta katsellessa ei aivan heti arvaisi, että se oli aikansa kallein rakennushanke Suomessa. Kustannuksia nosti syrjäinen sijainti.
Ihaile siis hotellirakennusta sillä silmällä: tähän on palanut kunnolla verovaroja!
Laivat Utöhön
Utöhön kulkee ympäri vuoden ilmainen yhteysalus M/s Eivor Nauvon Pärnäisistä, Saariston rengastien varrelta. Laivamatka Utön saarelle kestää noin neljä tuntia ja on itsessään jo elämys. Vuoroja on lähes päivittäin.
Katso laivavuorot: meritie.fi/aikataulut-reitti/
Utö kokemuksia
Kerro omia kokemuksiasi Utöstä. Miltä elämä pienellä ja syrjäisellä saarella tuntui? Voisitko itse muuttaa saarelle, vai riittikö vierailu?
Lue lisää Saaristomerestä
