Tartto, viroksi Tartu, on eläväinen virolainen kaupunkikohde ja hauska vaihtoehto Tallinnalle. Tartto on leimallisesti opiskelijakaupunki, mikä johtuu Viron suurimmasta – ja monen mielestä ainoasta todellisesta – yliopistosta.
Kun koko Tarton asukasluku on 100 000, opiskelee Tarton yliopistossa 12 000–13 000 nuorta, mikä lyö leimansa koko kaupunkiin. Opiskelijoiden joukossa on myös satoja suomalaisia.
Matkakohteena Tarttoa on markkinoitu perinteisesti kulttuurikaupunkina, mutta uusien hotellien ja etenkin kylpylähotelli V Span siivittäminä Tarttoon on alettu saada myös hemmotteluturisteja. Suomalaisturistienkin määrä kasvanee, kun Finnair aloittaa suorat lennot Tarttoon vuoden 2024 keväällä.
Viron toiseksi suurin kaupunki sijaitsee Ema- eli Äitijoen varrella, jota ei ole aivan perusteetta nimetty; joki kulkee Viron suurimpien järvin välillä Võrsjarvestä mahtavaan Peipsijärveen. Tartosta kannattaakin vakavasti harkita retkeä Peipsijärvelle, josta kerrotaan tarkemmin sivulla Viron parhaat matkakohteet.
Tarton vanhakaupunki on sievä, mutta varsin pieni. Tartto tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa, ja Neuvostoliiton hallinto rakensi raunioiden tilalle mieluummin uusia ja moderneja taloja kuin korjasi vanhoja. Niinpä Tartto on arkkitehtonisesti suurelta osin varsin neuvostoliittolainen kaupunki, kun ennen sotaa sitä hallitsivat saksalaisvaikutteet.
Tartto on myös hyvin vehreä kaupunki. Vähän joka puolella keskustaa on puistoja – kenties sodan raunioille raivattuja?
Raatihuoneentori – täällä on Tarton keskus
Tarton keskus on pitkulainen Raatihuoneentori, joka alkaa Emajoen rannasta. Aukiolle on kesäisin keskittynyt Tarton terassielämä.
Aukion päässä komeilee Tarton raatihuone, jonka edustalla on patsas Suutelevat opiskelijat. Vuonna 1998 paljastettu patsas on hauska, tosin nuoren opiskelijattaren minihame on sen verran lyhyt ja muotoja hyväilevä, että se saa miettimään, olisiko patsasta #MeToo-aikoina ihan samanlaisena toteutettu.
Raatihuone on Tarton kaupunginhallituksen käytössä eli käytännössä entisessä käytössään. Alimmassa kerroksessa toimii Tarton turisti-info.
Raatihuoneen ohella aukion toinen silmiinpistävä rakennus on Barclay de Tollyn talo, joka seisoo sen verran vinossa, että sitä on kutsuttu Tarton Pisan torniksi. Talo on tosin vielä Pisan torniakin enemmän kallellaan. Rakennuksessa toimii Tarton taidemuseo, jonka kokoelmien ytimen muodostaa virolainen taide.
Keskustan pääkadut Rüütli ja Küüni
Raatihuoneentorilta lähtevät kävelykadut Küüni ja Rüütli vastakkaisiin suuntiin. Rüütli eli Ritari on kaduista kapeampi ja tunnelmallisempi. Rüütlin varrella sijaitsee mukava Hotel SOHO. Keskeisempää sijaintia voi Tartossa tuskin toivoa.
Küüni on puolestaan Tarton tärkein ostoskatu. Keskuspuiston jälkeen sen varrella vastaan tulevat tavaratalo Kaupamaja ja kauppakeskus Kvartal.
Kaubamajan yhteydessä on suosittu Gustav Cafe, ja Kvartal-kauppakeskusta vastapäätä sijaitsee puolestaan tallinnalaiseen kahvilaketjuun kuuluva Reval Cafe, jota voisi nimittää miljöönsä ja tunnelmansa puolesta myönteisessä mielessä myös ”Viron Starbucksiksi”.
Tarton yliopisto, Suomi-instituutti ja kahvila Werner
Vanhankaupungin komeimpia rakennuksia on Tarton yliopiston uusklassinen päärakennus. Se sijaitsee Ülikoolin eli Yliopistokadun varrella, joka kulkee heti Raatihuoneen takana. Tarton yliopisto on Viron vanhin ja merkittävin korkeakoulu, perustettu jo vuonna 1632.
Päärakennukseen sopii kenen vain kävellä sisään. Nähtävyytenä on Tarton yliopiston taidemuseo, jonka mielenkiintoisinta antia ovat kipsivalosjäljennökset antiikin patsaista. Nähtävänä myös egyptiläinen muumio.
Yliopiston päärakennuksen vieressä on Tarton Suomi-instituutti ja kaupungin perinteisin kahvila, Kohvik Werner, jossa Tarton yliopistoihmiset ja sivistyneistö viettivät aikaa ja lähestulkoon asuivat jo viime vuosisadan alussa. Nykyäänkin kahvihetki Wernerissä on välttämätön osa kenen tahansa Tarton-matkaa.
Yliopiston toisella laidalla on Tampere maja, jossa järjestetään Suomi-instituutin tapaan monenlaisia kulttuuritapahtumia. Tampere Majassa voi myös yöpyä.
Enkelinsilta ja Pirunsilta – Lossia ylös Toomemäelle
Lossi-katu nousee Raatihuoneen takaa ylös Tuomiokirkonmäelle. Kadun ylittää kaksi vanhaa siltaa.
Ensimmäisenä vastaan tulee 1800-luvun rakennettu Inglisild eli Enkelinsilta, joka tosin Lossilta katsottuna näyttää pikemminkin paraatiportilta. Vaikka toisin voisi luulla, eivät sitä korista enkelipatsaat, vaan nimen uskotaan alun perin lyhentyneen Englantilaisesta sillasta.
Lossin toisessa päässä on tummanpuhuva Kuradisild eli Pirunsilta, joka rakennettiin vuonna 1913 Romanvien hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlan kunniaksi. Sillan nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta muutama vuosi sen valmistumisen jälkeen piru todellakin pääsi Venäjällä valloilleen, ja bolševikit syöksivät Romanovit vallasta.
Toomemägi – Tarton paras nähtävyys
Tarton paras nähtävyys on Toomemägi, vanhankaupungin taustalla kohoava lumoava kukkula, jonka laella on vanhan goottilaisen tuomiokirkon komeat rauniot. Keskiajalla kirkko oli koko Baltian mahtavimpia, mutta raunioitui Liivinmaan sodassa vuonna 1624.
Raunioiden ympärillä on kookas puisto, jota ei voi olla kutsumatta muulla määreellä kuin romanttinen. Kauneimmillaan Toomemägi on syksyisin, kun se peittyy puista maahan ropiseviin, ruskan värjäämiin lehtiin.
Vallikraavi-katu ja Tarton hauskin patsas
Tarton viehättävimpiä katuja on Toomemäen kupeessa ja takana vanhassa vallihaudassa kiertävä Vallikraavi- eli Vallihauta-katu.
Kadun keskustan päässä, ravintolan Vilde ja Vine edustalla, on hauska Wilde ja Vilde -patsas, jossa Oscar Wilde ja Viron merkittävimpiin kirjailijoihin kuuluva Eduard Vilde istuvat vieretysten. Lähes kaimoja yhdistivät ammatti ja aikakausi, vaikka lentävistä lauseistaan tunnettu Wilde ei tiettävästi koskaan käynyt Virossa tai tavannut Vildeä.
Lyhyen matkaa Vallikraavia eteenpäin on hipsterihenkinen kulttuuribaari Naiiv.
Melkein kadun päässä nököttävä Hotel Park oli kaikkien Urho Kekkosen fanien pakollinen vierailukohde, kunnes se yllättäen suljettiin jokunen vuosi sitten. Hotellissa oli saunalla varustettu Kekkonen-sviitti, jossa tämä oli viettänyt aikaa legendaarisella Viron-reissullaan vuonna 1964.
Kekkonen piti Tartossa puheen – vieläpä viron kielellä – jossa hän kehotti virolaisia vaalimaan omaa kieltään ja kulttuuriaan. Sen jälkeen Kekkonen suuntasi 50 kilometrin päähän Otepään laduille urhoilemaan. Kekkonen oli jo 63-vuotias, mutta silti hän jätti 17 kilometrin hiihtolenkillä kauas taakseen seuraksi määrätyt KGB:n nahkatakkimiehet.
Vaikka hotelli onkin nyt suljettu, itse rakennus on yhä olemassa ja ihasteltavissa.
Paavalinkirkko – häivähdys Suomea Tarttossa
Keskustasta kun kulkee Riia-katua eteenpäin saapuu yllättävän tutun näköiselle punatiiliselle, linnamaiselle rakennukselle. Sehän näyttää aika lailla Helsingin rautatieasemalta. Tai Lahden kaupungintalolta. Vai olisiko se Joensuun kaupungintalo?
Vuonna 1917 valmistuneen Paavalinkirkon on suunnitellut kukapas muu kuin Eliel Saarinen.
Suomalaisuus jatkuu kirkon sisätiloissa. Alttaritaulun on maalannut Suomen merkittävimpiin nykytaiteilijoihin kuuluva Kuutti Lavonen.
Tänne kannattaa suunnistaa senkin takia, että aivan kulman takana on Aparaaditehas, Tartton vastine Tallinnan Telliskivelle.
Aparaaditehas – Tarton Telliskivi
Siinä missä Tallinnalla on Telliskivi, Tartolla on Aparaaditehas, entiseen tehtaaseen kunnostettu luovan alan keskus, joka on alkanut houkutella kävijöitä myös ravintoloillaan.
Neuvostoaikana Aparaaditehtaalla huhki peräti 1500 työläistä, joiden pääasiallisena tehtävänä oli tuottaa sukellusveneen osia. Hämäyksen vuoksi tehtaassa työstettiin myös huonolaatuisia sateenvarjoja ja vetoketjuja.
Kulttuuritehtaassa toimii edullinen Hektor Design Hostel. Keskustaan on reilun vartin kävelymatka, mutta lähistöltä voi vuokrata polkupyörän. Hostellilla on parkkipaikat autoille.
Kansallismuseo ERM – koe Viron tärkein museo
Tarton imago Viron kulttuuripääkaupunkina on niin suuri, että tänne päätettiin perustaa myös maan tärkein museo. Viron uusi kansallismuseo ERM (Eesti Rahva Muuseum) avattiin vihdoin vuonna 2016, 20 vuotta kestäneen odotuksen jälkeen.
ERM:stä on tullut Tarton matkailumagneetti, niin kotimaisille kuin ulkolaisillekin turisteille. ERM on mittasuhteiltaan massiivinen, suorastaan giganttinen, mikä on jo itsessään syy piipahtaa sitä ihmettelemässä.
Museossa on kaksi päänäyttelyä. Yksi esittelee Viron historiaa noin 13 000 vuoden ajalta ja toinen suomalais-ugrilaisten kansojen kieliä ja kulttuureja. ERMissä järjestetään myös konsertteja, ja onpa siellä esiintynyt haitaritaiteilija Kimmo Pohjonenkin.
ERM sijaitsee keskustasta nähden Emajoen toisella puolen Raadin kaupunginosassa, joka tunnettiin aiemmin lähinnä paikkana, jossa oli sijainnut Neuvostoliiton suuri sotilaskoneiden lentotukikohta ja maaperä oli läpeensä saastunut.
Tarton keskustasta on matkaa viitisen kilometriä.
AHHAA – Baltian suurin tiedekeskus
Keskustan kupeessa sijaitseva AHHAA on Baltian suurin tiedekeskus. Tiedekeskuksen vieressä on suosittu Hotel Tartu.
Jääaikakeskus – kohtaa mammutti!
Toinen kiehtova tiedekeskus on Tarton ulkopuolella Äksissä sijaitseva Jääaikakeskus, jossa voi ihailla ja ihmetellä mammutteja ja muita esihistoriallisia eläimiä niiden luonnollisessa koossa.
Annelinn – Tarton jättilähiö
Valtaosa Tarton asukkaista asuu Annelinnan jättilähiössä, kaupunkia halkovan Emajoen toisella puolella. Massiivinen ja mahtipontinen, muttei erityisen ihmisystävällinen jättilähiö on kuin suoraan neuvostoliittolaisen kaupunkirakentamisen käsikirjasta.
Emajoen jokiristeilyt
Kesäaikaan hyvä tapa tutustua Tarton ympäristöön on osallistua jokiajeluun pitkin Emajokea. Jokiristeilyjä järjestää ainakin Setoline.
Tarton ravintolat
Virolaiset ovat lihansyöjiä ja niinpä liha on ratkaisevan, ylitsepääsemättömän tärkeässä asemassa myös ravintolaruuassa.
Turistin kannalta Tarton eksoottisin ravintola on Toomemägi-kukkulan alla toimiva Püssirohukelder eli Ruutikellari, joka rakennettiin 1700-luvulla nimensä mukaisesti ruutikellariksi. 1990-luvulla se tunnettiin äärimmäisen suosittuna diskona, ja olutravintola siitä tehtiin vuosituhannen vaihteessa.
Tartossa on runsaasti edullisia, vaatimattomia ruokapaikkoja, mikä johtuu tietysti suuresta opiskelijamäärästä. Tarton suosituimpia ravintoloita on pizzaravintola La Dolce Vita, joka sijaitsee parin kulman takana Raatihuoneentorista.
Paikallista fine diningia Tartossa pääsee kokeilemaan kalliimpien hotellien omissa ravintoloissa, kuten hotelli Antoniuksen ravintolassa.
Tartto – yöelämä
Tartossa on pari koko Viron tunnetuinta baaria ja yökerhoa. Tarton varsinainen baarikatu on kävelykatu Rüütli, mutta kiinnostavia kuppiloita löytyy muualtakin.
Lai-kadun varrella sijaitseva Zavood, eli venäjäksi tehdas, on ollut paikallisen underground-kansan illan päätepysäkki jo neljännesvuosisadan ajan. Sen lähistöllä sijaitsevat saman katon alla Möku ja Genialistide Klubi, joissa on usein konsertteja. Apulantakin esiintyi Tartossa juuri täällä.
Ülikoolin varrella majaileva Illegaard on jazzhenkinen kellaribaari, joka ansaitsi legendaarisen maineensa 1990-luvulla, mutta on yhä tärkeä osa kattavaa Tarton yöelämäkierrosta. Samalla suunnalla sijaitsee Vallikraavi-kadun sympaattinen Naiiv-baari.
Barlova on hyvä syy käydä viehättävässä, puutalovoittoisassa Karlovan kaupunginosassa. Barlova on siitä erikoinen virolaisbaari, että naisten osuus asiakkaista on useina iltoina yli puolet. Ehkä juuri siksi siellä on niin erikoisen hyvä palvelu? Naiset osaavat vaatia.
Tarton kylpylät
Keskustan reunalle, Kaubamajan ja kauppakeskus Kvartaalin avattu V Spa on Tarton kylpylähotelli, jossa sekä huoneet että muut palvelut ovat hyvällä tasolla.
Jos kylpylät kiinnostavat enemmänkin, kannattaa harkita matkan jatkamista Tartosta vielä etelämmäksi Pühajärven tai Kubijan kylpylöihin.
Tartto – vinkit
Suomalaisen kannattaa muistaa, ettei Tartossa puhuta suomen kieltä edes palveluelinkeinoissa. Tartossa ja muualla Etelä-Virossa ei ole katseltu Suomen TV:tä, joten myös kieli on jäänyt oppimatta. Neuvostoaikana Tartto oli sotateollisuuden takia osin suljettu kaupunki.
Tartossa on äärimmäisen tärkeää pitää mukana eurooppalaista sairausvakuutuskorttia, jonka jokainen suomalaisen sairausvakuutuksen piirissä oleva saa tilata maksutta kotiinsa. Tarton sairaalan yöpäivystys on surullisenkuuluisa siitä, että se saattaa käännyttää apua tarvitsevia oveltaan, jos heillä ei ole kyseistä korttia mukanaan.
Matka Tarttoon
Finnair lentää Tarttoon 31. maaliskuuta 2024 alkaen Helsinki-Vantaalta kuutena päivänä viikossa kahdesti päivässä ympäri vuoden. Lentoaika on 40 minuuttia.
Tallinnasta Tarttoon pääsee bussilla tai junalla. Bussilla matka kestää kaksi ja puoli tuntia ja junalla nopeimmillaan noin kaksi tuntia. Tarton bussiasema sijaitsee ostoskeskus Taskun yhteydessä ydinkeskustassa, mutta juna-asema on vähän syrjemmällä.
Matka molemmalla kulkuneuvolla maksaa noin kympin, ja junan ykkösluokassa noin 15 euroa.
Tartosta matkaa kannattaa jatkaa bussilla Viljandiin, Viron-matkailun tuntemattomaan helmeen.
Tarton hotellit ja majoitus
Hotelleista ei nyky-Tartossa ole enää pulaa. Vanhasta kaupungista löytyy lukuisia erinomaisia majapaikkoja, joiden parhaimmistoon kuuluu yliopiston päärakennuksen vieressä sijaitseva hieno Antonius, jossa yöpyvät myös valtiovieraat. Huoneen saa tosin täältäkin usein reilulla sadalla eurolla.
AHHAA-tiedekeskuksen vieressä on suosittu Hotel Tartu.
Aparaaditehdas-kulttuuritehtaassa toimii edullinen Hektor Design Hostel.
Suomalaisen kannalta ehkä kiinnostavin Tarton majoituslaitoksista on Tampere Maja, vajaan kymmenen huoneen sympaattinen majatalo ja kulttuurikeskus kaupungin parhaalla paikalla.
Jos ei ole pakko asua aivan keskustassa, tunnelmallinen paikka on Tähe- eli Tähtikadun varrella komeassa, vihreässä puuhuvilassa sijaitseva Villa Margaretha Boutique Hotell. Keskustaan kävelee 10 minuutissa.
Kylpylätunnelmasta pääsee nauttimaan bussiaseman vieressä sijaitsevassa kylpylähotelli V Spassa. Keskustaan on vain kivenheitto.
Tartosta löytyy myös lukuisia viehättäviä huoneistoja kuten sympaattinen Poe Luxury kulman takana Raatihuoneentorista.
Raatihuoneentorilta lähtevän kävelykatu Rüütlin varrella sijaitsee mukava Hotel SOHO. Keskeisempää sijaintia voi Tartossa tuskin toivoa.
Katso tarjoukset Tarton hotelleihin.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
