Pietarsaari – vinkit Suomen yllättävimpään puutalokaupunkiin

Pietarsaaren keskustan vanha tupakkatehdas on jylhä näky.
Pietarsaaren keskustan vanha tupakkatehdas on jylhä näky. Sen kaariholvin läpi käydään Pietarsaaren puutalokaupunginosaan Skataan. Kuva: Antti Helin

Pietarsaari on kauniiden puutalojen ja vanhan tupakkatehtaan kaupunki. Komea, jugendhenkinen Strenbergin tupakkatehdas nousee kuin valtava muuri kaupungin keskellä. Näyn mahtavuutta lisää tupakkatehtaan tornia koristava jättimäinen maapalloveistos.

Entinen tupakkatahdas jakaa kaupungin kahtia. Toisella puolen on vahvasti 1900-luvun alkupuolen funkkisaikoja henkivä ostoskeskusta kirkkoineen, raatihuoneineen, toreineen ja kävelykatuineen.

Toisella puolen on Pietarsaaren Skata, entinen työläisten korttelisto, Suomen laajin säilynyt puutaloalue. Skataan kuljetaan tehtaan seinässä olevan suuren kaariportin läpi. Näky on jylhä, jopa sadunomainen.

Pietarsaari on tosiaan yllättävä paikka – samanlaista paikkaa ei ole toista.

Pietarsaari matkakohteena

Pietarsaari on hurmaava paikka.
Pietarsaaren puutalokaupunginosa Skata on hurmaava paikka. Kuva: Antti Helin

Yllättävää on sekin, ettei Pietarsaari tunnu juurikaan panostavan matkailuun. Puutaloalueella ei tule vastaan trendikkäitä kahviloita tai muita matkailijoille suunnattuja palvelijoita.

Edes Pietarsaaressa syntynyttä kansallisrunoilija Runebergiä ei muistella hänen kotikaupungissaan kuin yhden patsaan ja pikkuriikkisen kalastusmökin verran.

Syynä voi olla se, että Pietarsaaressa on edelleen vahvasti teollisuutta, mikä on vienyt kaupunginisien huomion. Suuria työnantajia ovat Snellmanin Lihanjalostus, UPM-Kymmenen sellutehdas ja saha sekä Swan-veneitä veistävä Nautor.

Vuonna 1762 perustettu tupakkatehdas sen sijaan suljettiin vuonna 1998 kansainvälisten yrityskauppojen seurauksena.

Niinpä harva matkailija on edes tullut Pietarsaaressa käyneeksi, vaikka potentiaalia olisi.

Toisaalta juuri välinpitämättömyys matkailua kohtaan tekee Pietarsaaresta niin kiehtovan. Täällä matkailija tuntuu olevan hieman kuin varkaisilla, kurkistamassa salaa pietarsaarelaisten idylliseen elämään.

Skata – Pietarsaaren paras nähtävyys

pietarsaari skata
Pietarsaaren Skatan tunnelmia. Kuva: Antti Helin

Pietarsaaren paras nähtävyys on tietysti linnamaisen tupakkatehtaan takaa alkava vanha puutalokaupunginosa Skata, Suomen laajin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Siistissä ruutukaavassa olevat puutalot jatkuvat kauas.

Kapeilla hiekkakujilla on kiva käydä etsimässä sitä kaikkein idyllisintä näkymää – missä se sitten onkin. Moderni maailman unohtuu. Uusin rakennus taitaa olla pieni kivihuvila jugendin ajalta.

Täältä on turha etsiä matkamuistoputiikkeja, palveluita ei juurikaan ole. Alueen reunalla, vanhan paloaseman nurkalta lähtevän Satamakadun varrella, leikkikentän vieressä, on sentään viehättävä korttelileipomo Café Skorpan.

Pietarsaaren tupakkatehdas ja Tupakkamuseo

Pietarsaaren komea, vanha tupakkatehdas lopetti toimintansa vuonna 1998. Rakennus oli pitkään suljettu vierailijoilta, mutta vihdoin sinne on avattu uudestaan pieni Tupakkamuseo.

Kannattaa käydä: museo on visuaalisesti hyvin houkutteleva. Tutuksi tulee paitsi kaupungin historia myös tupakkamainonnan muutos aikojen saatossa. Erityisen hauska on vanha Suomi-Filmin tekemä dokumentti tehtaasta ja sen ”miehekkäästä perustajasta”.

Pietarsaari on nimenomaan tupakkatehtaan kaupunki. Sen luomien työpaikkojen myötä kaupunki aikoinaan kasvoi.

Skolparken – ripaus Versailles’ta Pietarsaaressa

Tupakkatehtaan edustalla on laaja kasvitieteellinen puisto Skolparken eli Koulupuisto. Sen on suunnitellut 1900-luvun alussa arkkitehti Bengt Schalin.

Puiston alaosa on englantilaiseen tyyliin vapaamuotoinen. Kauniin lukiorakennuksen edustalla oleva yläosa edustaa ranskalaistyylistä muotopuutarhaa, johon Schalin haki vaikutteita Versailles’n palatsin puutarhasta.

Pietarsaaren keskusta ja Malmin talo

Myös Pietarsaaren varsinainen keskusta on mukavaa aluetta, jossa on säilynyt paljon vanhaa rakennuskantaa.

Kanavakadun keskiosa toimii kävelykatuna, jonka varrella on kaupungin klassikkohotelli, Pietarsaaren kaupunginhotelli.

Kävelykadun ohella keskustan pääkatuja on kauniiden, vanhojen puutalojen reunustama Isokatu, joka johtaa museona toimivalle Malmin talolle.

Malmit olivat Pietarsaaren merkittävin varustamosuku, joka teki historiaa Suomen mittakaavassa. Peter Malmin omistama Hercules-niminen laiva purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847.

Pietarsaaren vesitorni ja Aspegrenin puutarha

Pietarsaaren keskustassa kuljeskellessa katse kiinnittyy melkein väkisinkin siellä täällä katujen välistä pilkistävään Pietarsaaren vesitorniin. Sen on suunnitellut legendaarinen jungedarkkitehti Lars Sonck. 60 metriä korkea torni otettiin käyttöön vuonna 1931. Tornin sisätilat eivät ole avoinna yleisölle.

Vesitornin lähettyvillä on Aspegrenin puutarha, jonka paikallinen rovasti perusti alun perin jo 1700-luvun keskivaiheella. Puutarha rakennettiin uudelleen 2000-luvun alussa. Se on jaettu symmetrisiin palstoihin, joissa viljellään hyötykasveja ja hedelmäpuita.

Arktinen museo Nanoq

Kiehtova arktinen museo Nanoq lymyää metsän keskellä vartin ajomatkan päässä keskustasta, Fäbodan uimarannan lähellä. Pieteetillä toteutetun museon on perustanut pietarsaarelainen naparetkeilijä Pentti Kronqvist.

Sisäänpääsymaksu sisältää opastuksen. Tarjolla on tietoa ja kiehtovia tarinoita arktisista tutkimusmatkailijoista. Arvokkaimpia esineitä taitavat olla vanhat mammutinluuveistokset.

Museo on tehty suureen turvetaloon. Vieressä on pienempi turvetalo, rekonstruktio Grönlannissa sijaitsevista maailman pohjoisimmista taloista.

Runebergin tupa

runebergin tupa
Tältä näyttää Runebergin tupa ulkoa…

Muutaman kilometrin keskustan ulkopuolella on myös vaatimattomuudessaan sympaattinen Runebergin tupa, kansalliskirjailijamme nuoruudessaan käyttämä kalastajamökki.

Mökin luona voi miettiä kansallisrunoilijaa, kuinka hän on nuorena 1800-luvun alussa kalastellut ja riimitellyt ensimmäisiä säkeistöjään.

runebergin tupa
…ja tältä sisältä. Kuva: Antti Helin

Pienen, melkein umpinaisen merenlahden rannalla olevassa kalastustuvassa näkee, millaisia ovat olleet entisajan ”kesämökit”. Erityisen hellyttäviä ovat pienet sängyt, joissa on nukuttu.

Runebergin nuoruudessaan käyttämä mökki ehti kirjailijan elinaikana jo ränsistyäkin, kunnes sen pietarsaarelaiset kunnostivat yhteistuumin Runebergille lahjaksi kirjailijan ehtoovuosina.

Pietarsaaren hiekkarannat

pietarsaari Fäbodan hiekkaranta
Fäboda – harvalla suomalaiskaupungilla on näin komeaa luonnonhiekkarantaa. Kuva: Antti Helin

Keskustan ulkopuolella on kolme hienoa hiekkarantaa: Fäboda cafén ranta, Isohiekka ja Pikkuhiekka, joka on kolmikosta suosituin, tosin lähinnä paikallisten keskuudessa. Pietarsaari ei pidä meteliä edes rannoistaan, vaikka tällä kolmikolla se voisi helposti nousta yhdeksi Länsirannikon parhaista rantakohteista.

Pietarsaaren ravintolat

Pietarsaaren ravintoloista kuuluisin on purjevenesataman Pavis-ravintola, joka on erikoistunut lähivesistä kalastettuun siikaan, loheen ja silakkaan. Lounaalla on seisova pöytä, ja illalla tilataan à la carte -listalta.

Melkein Malmin talon vieressä Isokadulla sijaitseva After Eight on houkutteleva kahvila vanhassa puutalossa. Sisäpihalla on bändien keikkoja. Huomioi lyhyet aukioloajat, yleensä kello 10–16.

Tässä kaupungissa saa myös hyvällä omalla tunnolla herkutella hampurilaisella, ja vieläpä ketjusellaisella. Pietarsaaresta on nimittäin kotoisin Suomen valloittanut Friends and Brgrs. Ravintola löytyy keskustasta Asematien ja Choraeuksenkadun kulmasta.

Pietarsaaren hotellit

Pietarsaaren matkustajakodissa on hurmaavaa vanhan ajan tunnelmaa.
Pietarsaaren matkustajakodissa on hurmaavaa vanhan ajan tunnelmaa. Kuva: Antti Helin

Pietarsaaressa on useampikin houkutteleva majoitusvaihtoehto. Hienoimmasta päästä on komeassa jugendrakennuksessa toimiva Hotel Epoque.

Edullista mutta tunnelmallista majoitusta tarjoaa puolestaan Jugend Guest Home. Molemmat sijaitsevat aivan puutalokaupunginosa Skatan vieressä.

Ja löytyypä Pietarsaaresta vielä aito vanhan ajan matkustajakotikin: Matkustajakoti Westerlund (puh. 06 7230 440) sijaitsee puutalossa Skatassa Pohjoisnummenkadulla.

Katso tarjoukset Pietarsaaren majoitukseen.

Matka Pietarsaareen

Kätevimmin Pietarsaareen matkustaa omalla autolla tai bussilla. Kokkolaan ajaa puolessa tunnissa, Vaasaan reilussa tunnissa.

Varsinainen Pohjanmaan rautatie kulkee 15 kilometrin päässä keskustasta ja lähin asema on nimeltään Pännäinen. Syynä on se, että kaupungin vaikutusvaltaiset laivanvarustajat vastustivat aikoinaan rautatien rakentamista. Pännäisten asemalta junamatka jatkuu bussilla Pietarsaaren keskustaan.

Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle on keskustasta matkaa 30 kilometriä.

Pietarsaari – kokemuksia

Pietarsaaresta kirjoitti Pohjanmaalla useasti matkaileva matkailutoimittaja Antti Helin. Hän muistaa edelleenkin, kuinka hauska yllätys ensimmäinen vierailu Pietarsaaressa oli: ”Kaupunki oli aivan erilainen ja omanlaisensa, mitä osasin odottaa. Hyvin toisenlainen kuin Suomen muut puutalokaupungit.”

Onko sinulla lisää vinkkejä Pietarsaareen? Kerro kokemuksiasi alta löytyvässä kommenttiosuudessa.

Lue lisää Pohjanmaan nähtävyyksistä.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

8 KOMMENTIT

  1. Asuin aikanaan Kristiinankadun ja Alholminkadun kulmassa. Kävin kaksoisveljeni Jarin kanssa Ristikarin koulua. Muutimme Tampereelle jo 1975, mutta mukavat lapsuusmuistot ”Jeppiksestä” säilyvät aina muistoissani.

  2. Schaumanin Koulupuutarhan eli Koulupuiston on kylläkin suunnitellut puutarha-arkkitehti Bengt Schalin. Mistä tuo Bertel Jung on napattu?

  3. Skolträdgården/ Koulupuutarhan on suunnitellut puutarha-arkkitehti Bengt Schalin, ja koulurakennuksen, nykyisen lukion arkkitehti Bertel Jung.

  4. Tack för en fin presentation av vår stad. Många från inre delen av Finland har hittat ut till kusten under coronaåret och blivit förtjusta i h förvånade. – I artikeln finns en del fel i uppgifterna. Bl.a. är det inte Aspegrens trädgård utan Skolparken som jämförs med Versailles. Bertel Jung, Finlands första(?) trädgårdsarkitekt som planerade parken i början av 1900 hade också studerat bl.a. Versailles och Skolparkens mittersta del framför Gymnasiet, är influerat av Versailles.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi