Aidossa rjumotsnajassa votka on viileää eivätkä zakuskat eli pikkupurtavat lopu kesken.
Teksti Yaroslava Troynich
Kuvat Ville Palonen
”Mistäs sinun kaverisi on kotoisin ?” kysyy jukeboksiin nojaileva viiksivallu ja osoittaa sormellaan valokuvaajaa. Kun kerron kuvaajan olevan suomalainen, hän ehdottaa musiikkivalinnaksi Abbaa: ”Hehän ovat naapurikansoja”.
”Mutta tuskin kovin lämpimissä väleissä”, viereisestä pöydästä huikataan väliin. ”Ruotsalainen yläluokkahan orjuutti viinaanmeneviä suomalaisia vuosisatojen ajan.”
”No, soitetaanko sitten vaikka Viktor Tsoita?”
Pienessä vodkabaarissa istuvien miesten mielestä 80-luvulla vaikuttanut rock-ikoni, Leningradin Juice Leskinen, on erinomainen musiikkivalinta.
Votkanjuomisen lyhyt oppimäärä
On perjantai-ilta, ja melkein kaikki Zakusochnaya U Grigorievnin pöydistä ovat täynnä. Tiskin takana alle euron hintaisia vodkalaseja täyttelevä rouva käyttäytyy kuin eläisi vieläkin Leningradissa.
Narvan portin lähellä sijaitseva Zakusochnaya U Grigorievni on perinteinen vodkahuone, rjumotsnaja. Ne saivat alkunsa 1800-luvun lopun Pietarissa, kun ravintoloitsijat eivät halunneet menettää asiakkaita, jotka kaipasivat aterioinnin sijaan pelkkää nopeaa näkäräistä. Alunperin vodkahuoneissa ei ollut edes tuoleja. Paukku juotiin seisaallaan, kuten espresso italialaisissa pystybaareissa.
Alkoholia alettiin tislata Venäjällä 1400-luvulla. Alunperin juoma oli samagonia, kotipolttoista pontikkaa. Raaka-aineena käytettiin ruista, josta juoma sai lempinimen ”leipäviini”.
Vodkan juomiseen liittyy lukemattomia tapoja ja uskomuksia. Usein pidetään lyhyitä maljapuheita, kilistäessä on kohteliasta katsoa toista silmiin, ja lasi tyhjennetään yleensä kertahuikalla. Tyhjän pullon unohtaminen pöydälle tuo huonoa onnea.
Säännöistä kaksi kuitenkin ylitse muiden: vodkan on oltava jääkylmää, ja snapsien välissä pitää syödä.
Pikkupurtavat, zakuskat, ovat sukua Espanjan tapas-annoksille. Klassisimpia zakuskoja ovat suolakurkut, marinoidut sienet ja silli.
Tärkeintä on hyvä seura
Zakuskojen lisäksi vodkan juomiseen tarvitaan hyvää seuraa.
”Vodka on enemmän kuin perinne, se on syy kokoontua yhteen”, vodkahuoneita meille esittelevä Misha Bondar toteaa.
”On olemassa jopa sanonta ”soobrazit na troih”, joka tarkoittaa kolmen hengen porukan kasaamista vodkapullon jakamista varten. Hrustsovin aikoina 1950-60-luvuilla oli kiellettyä myydä vodkaa laseittain, piti ostaa koko pullo. Sellainen maksoi kolme ruplaa.
Vaimo antoi työmiehelle yleensä yhden ruplan lounasta varten, joten vodkaa janoavan työläisen oli löydettävä kaksi kaveria jakamaan pullo.”
Naapuripöydän miehet ovat lopettaneet kädenvääntökisansa. He haluavat jakaa pullon meidän kanssamme. Pöytään kannetaan stopkat, sadan gramman eli yhden desilitran kokoiset vodkapaukut.
Päätämme yhteistuumin nostaa maljan kansojen väliselle ystävyydelle.
Zakusochnaya U Grigorievni
Asiallinen lähiön vodkahuone, jonka asiakaskunta on yllättävän ystävällistä vaikkei englantia puhukaan.
Narvsky prospekt 9 (metro Narvskaya). Avoinna 10-22. 50 gramman vodkapaukku alle 1€, sillileipä 1€.
Ryomochnaya Pinta
Mustan metallioven takaa löytyy klassinen vanhan ajan vodkahuone, jossa ei ole tuoleja vaan pelkkä karu pystybaari. Tänne tullaan ottamaan nopeat hömpsyt, ei seurustelemaan.
Stremyannaya 22/3 (metro Mayakovskaya). Avoinna 8-22. 50 gramman vodkapaukku alle 1€.
Lue lisää:
Pietarin vinkit – kokemuksia Pietarista
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
