Saariston rengastie – autolla tai pyörällä halki saariston

Saariston rengastie – autolla tai pyörällä halki saariston

Gullkronan kylä Korppoossa edustaa hyvin Saaristomeren idylliä. Kuva: Udo Haafke
Gullkronan kylä Korppoossa edustaa hyvin Saaristomeren idylliä. Kuva: Udo Haafke

Upea, 250 kilometriä pitkä Saariston rengastie kiertää Turun saaristoa. Saariston rengastien voi kulkea niin autolla kuin polkupyörälläkin. Kahdeksan lauttaa ja kymmenkunta siltaa yhdistävät saaret toisiinsa.

Kauniiden saaristomaisemien lisäksi matkan varrella pääsee nauttimaan hyvästä ruuasta ja tunnelmallisista majapaikoista.

Saariston rengastie kiertää sisäsaaristossa, mutta Nauvosta voi tehdä retken kauas ulkosaaristoon Jurmon ja Utön saarille.

Alla on esitelty Saariston rengastien nähtävyydet myötäpäivään.

Saariston rengastien lautta-aikataulut

Saariston rengastien lautta-aikataulut: finferries.fi

Parainen – Salvador Dalin taidetta ja Klaus Flemingin hauta

Paraisia kutsutaan usein Turun saariston pääkaupungiksi. Paraisten vaikuttavin nähtävyys on keskiaikainen Paraisten kirkko, jonka alttarin eteen Kuitian kartanon hautaan on haudattu itse Klaus Eriksson Fleming (1535–1597), Nuijasodan antisankari ja yksi Suomen historian ristiriitaisimmista hahmoista.

1400-luvun puolivälissä rakennettu kivikirkko on muutenkin hieno nähtävyys. Kirkko säilyttänyt hyvin alkuperäisen ilmeensä, ja sen sisätiloja pidetään yhtenä Suomen vaikuttavimmista. Kannattaa kiinnittää huomiota etenkin kirkon kauniiseen, yksityiskohtia vilisevään holvaukseen.

Paraisten uudempi nähtävyys on Art Bank -galleria, joka Salvador Dalin taidetta ja järjestää vaihtuvia näyttelijöitä. Sisäänkäynnin yllä on Stefan Lindforsin jättimäinen muurahaisveistos

Paraisissa kannattaa vierailla myös Sattmarkin tuvassa, 1750-luvun torpassa sijaitsevassa kahvilassa, joka tarjoilee herkullista prinsessakakkua. Kakun voimalla jaksaa kävellä Sattmarkin lapsille suunnatun seikkailullisen luontopolun.

Nauvon Riviera ja mystinen jatulintarha

Nauvo on Saariston rengastien keskus, eikä Nauvon kirkonkylän vierasvenesatamaa kutsuta turhaan saariston Rivieraksi. Veneiden reunustamalla rantabulevardilla on hotelleja, ravintoloita ja muotiputiikkeja.

Nauvolla sijaitsee Suomen kiehtovimpiin muinaismuistoihin kuuluva Finbyn jatulintarha, kivilabyrintti, jonka alkuperästä ei ole varmaa tietoa.

Nauvossa on useitakin hyviä ravintoloita kuten hotelli Lanternan ravintola ja vierasvenesatamassa sijaitseva, jo legendaarista mainetta nauttiva take-away-ravintola Samurai Sushi Nagu.

Nauvon hotelleista romanttisimpia on Nauvon kirkon vieressä sijaitseva Majatalo Martta, joka henkii aitoa saaristolaistunnelmaa.

Spitaalisten saari Seili

Seilin saarella herää kysymys: miksi ihmeessä Seilin saaresta ei ole vielä tehty suomalaista kauhuelokuvaa?

Saaren historia on synkkä. Seiliin alettiin laivata spitaalisia 1600-luvun lopulla, eikä heillä ollut paluuta saarelta. Legendan mukaan spitaaliset toivat mukanaan omat hautalankkunsa.

Saarella spitaalisia hoidettiin rukouksin, terveyslähteen vedellä, viinalla ja jäillä täytetyllä metallihatulla. Viimeinen spitaalinen kuoli saarella 1785, minkä jälkeen saarella toimi naisten mielisairaala vuoteen 1962.

Sakari Topelius kirjoittikin saaresta osuvasti vuonna 1845: ”Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää.”

Nykyisin Seili on suojeltu luontokohde, ja saarella saa kävellä vain merkityillä poluilla. Seilin synkkään historiaan tutustuu parhaiten opastetulle retkelle.

www.proseili.fi

Rantarosvojen Jurmo

Nauvosta kannattaa poiketa yhteysaluksella ulkomeren saarille. Jurmo on vaikuttava saari kaikessa karuudessaan. Jurmon nähtävyyksiä on hellyttävä merimieskappeli. Pysyviä asukkaita Jurmossa on kymmenkunta.

Jurmon historiaan kuuluu muitakin tragedioita kuin luonnon aiheuttamat. Perimätiedon mukaan jurmolaiset sytyttivät saarellaan öisin tulia, joita ohi kulkeneet laivat luulivat majakan valoksi ja purjehtivat niiden ohjaamana karille saarelaisten ryöstettäväksi.

Kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa kuuli rosvouksesta, hän lähetti sotilaansa polttamaan saaren metsät ja kylän maan tasalle.

Siitä pitäen Jurmo on ollut enimmäkseen puuton, vaikka pieni mäntymetsikkö onkin saarelle istutettu.

Utö – jylhän meren yksinäisyydessä

Ylhäisessä yksinäisyydessään Itämeren ympäröimänä sijaitseva Utö on Suomen eteläisin asuttu saari – mutta mistään varsinaisesta metropolista ei ole kysymys. Utön kyläyhteisössä on noin 30 asukasta.

Vuoteen 2005 asti saari oli Suomen armeijan käytössä. Sittemmin puolustusvoimien rakennuksia on muutettu majoitustiloiksi matkailijoiden käyttöön.

Utön nähtävyyksiä ovat armeijan tykit, yli 200 vuotta vanha majakka ja kotimuseo, joka sijaitsee 1700-luvun majakanvartioiden talossa.

Saaristolaisruualla pääsee herkuttelemaan Hannan horisontissa.

Utöhön matkataan laivalla Nauvon Pärnäisistä. Laivamatka Utöhön kestää noin neljä tuntia.

Korppoon taidehotelli

Korppoon houkutuksiin kuuluu vanhaan navettaan rakennettu hotelli Nestor, joka on koristeltu taiteella. Hotellia pitävät taiteilija Pia Rousku ja muotoilija Frank Hellgren.

Saariston rengastie jatkuu: Houtskari–Iniö-Kustavi

Korppoosta Saariston rengastie jatkuu Houtskarin (Houtskär) ja Iniön saarten kautta Kustaviin, joka on teitä pitkin yhteydessä mantereeseen.

Kustavissa kannattaa pysähtyä ihastelemaan Kustavin savipajan käsitöitä ja herkuttelemaan munkeilla, jotka tunnetaan ympäri saaristoa.

Kuuluisa ruokapaikka Kustavissa on Matsalong Boris & Maris, jonka seisovan pöydän herkut ovat kaikki itse tehtyä.

Kustavista voi ajaa Louhisaaren kartanon kautta Naantaliin.