Tampereen ympärille levittäytyvällä Pirkanmaalla on paljon nähtävää ja koettavaa. Tampereen rientojen lisäksi on perhekohteita, kulttuurikohteita ja erämaita.
Seitsemisen kansallispuistossa pääsee patikoimaan 400-vuotiaassa ikimetsässä, ja Helvetinjärven kansallispuistossa voi ihailla maisemia, jotka innoittivat Akseli Gallen-Kallelaa.
Mäntän Gösta-museossa saa puolestaan vahvan annoksen taidetta. Lapsilla riittää hupia Herra Hakkaraisen talossa Sastamalassa ja sotahistoriasta kiinnostuneet voivat kurkistaa Mannerheimin salonkivaunuun, jossa Suomen marsalkka tapasi Adolf Hitlerin.
Alla kerrotaan tarkemmin Pirkanmaan nähtävyyksistä. Niiden sijainnit näyttää Suomen matkailukartta.
Entistä hauskemmaksi kotimaanmatkailun tekee vuonna 2022 julkaistu teos Kerran elämässä Suomi – 321 kohdetta kotimaassa. Olemme koonneet yksien kansien väliin, helposti silmäiltävään muotoon, Suomen upeimmat, kiehtovimmat ja erikoisimmat nähtävyydet.
Visavuori – Emil Wikströmin kotimuseo ja Kari Suomalaisen pilapiirrokset
Kun lähestyy Pirkanmaata Hämeenlinnan suunnasta, ensimmäisenä nähtävyytenä vastaan tulee Visavuori, kuvanveistäjä Emil Wikströmin entinen taiteilijakoti ja ateljee. Tämä kautta kannattaa ehdottomasti koukata, jos on yhtään heikkona jugendtyyliin tai Suomen kultakauden taiteeseen.
Tai VR:n mainosmannekiineihin, Kivimiehiin. Helsingin päärautatieasemaa koristavat Lyhdynkantajat ovat Wikströmin tunnetuin teos.
Mitäköhän Wikström olisi tykännyt Kivimiesten suosiosta VR:n mainosmannekiineina? Hän olisi todennäköisesti myhäillyt menestykselle. Wikström tunnettiin leppoisana miehenä, joka piti hyvät välit lehdistöön ja tukijoihinsa. Hän oli kotoisin köyhästä perheestä ja pystynyt kouluttautumaan taiteilijaksi vain ystävällisten ulkopuolisten tuella. Hän oli selvästi kiitollinen siitä kaikesta, mitä oli taiteensa avulla saanut.
Visavuori oli Suomen ensimmäinen erämaa-ateljee. Wikström etsi kodilleen sopivaa paikkaa soutelemalla seudulla kolmen kuukauden ajan ystävänsä Akseli Gallen-Kallelan kanssa. Sopiva paikka löytyi Valkeakosken metsistä, Vanajaveden rannalta.
Näyttely käsittää sekä Wikströmin ateljeen että sen vieressä seisovan koristeellisen hirsihuvilan. Molemmat edustavat kansallisromanttista jugendtyyliä. Visavuoren huonekalut ovat alkuperäiset – suurimman osan niistä Wikström osti Pariisista.
Ateljeen puolella on nähtävänä vedoksia ja harjoitelmia Wikströmin monumentaalisista patsaista.
Vierailu Visavuoressa ei ole pelkkää korkeakulttuuria: lipunmyynnin yhteydessä on Helsingin Sanomien legendaarisen pilapiirtäjä Kari Suomalaisen tuotantoa esittelevä Kari-paviljonki. Kari Suomalainen oli Emil Wikströmin tyttärenpoika.
Visavuoresta voi jatkaa matkaa lähettyvillä sijaitsevalle Rapolan muinaislinnalle.
Muutaman kilometrin päässä Visavuoresta, Toijalassa, majoitusta tarjoaa maalaismainen Ellilän Kievari.
Voipaalan taidekeskus ja Rapolan linnavuori
Rapolan muinaislinna on Suomen suurin ja mahtavin linnavuori – paperilla. Elämyksenä ja maisemiltaan komeampia ovat kyllä esimerkiksi Hakoisten linnavuori Hämeessä ja Sulkavan linnavuori Savossa. Rapolan heikkoutena on sen vahvuus: se on niin laajalla alueella, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa.
Linnavuorelle johtava luontopolku lähtee Voipaalan taidekeskukselta, jossa on vaihtuvia näyttelyitä kauniissa vanhoissa rakennuksissa.
Lue lisää: Rapolan muinaislinna ja Voipaalan taidekeskus.
Kuokkalan museoraitti
Lempäälässä uusi ja vanha kohtaavat. Siinä missä Ideapark edustaa uutta ja modernia kaupankäyntiä, melkein vieressä on Kuokkalan kylä, jossa odottaa vanhan ajan idyllinen tunnelma.
Kuokkalan kylän halki vie Museoraittina tunnettu Kuokkalan tie, joka on säilyttänyt hyvin vanhan ulkoasunsa. Raitin varrella on useita pikkumuseoita kuten Kauppamuseo, sepän Pajamuseo, Suutarimuseo ja Suomen ainoa Kampaamo- ja parturimuseo.
Kesäisin raitin varrella on jopa perinnenäytöksiä.
Museot ovat auki kesällä ti–la klo 11–17 (suljettu juhannuksena). 3,50 euron (lapset 1 euro) pääsymaksu sisältää tunnin pituisen opastuksen museoraittiin ja sen museoihin.
Mukava majapaikka Lempäälässä, puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta, on maalaisromantiikkaa tihkuva Vaihmalan hovi.
Rönnvikin viinitila
Tampereen ja Hämeenlinnan puolivälissä, Makukyläksi kutsutussa Laitikkalassa, odottaa erinomainen kesäkohde. Rönnvikin viinitila sai keväällä 2021 uuden ravintoloitsijan, joka käyttää annoksissaan paikallisia raaka-aineita kuten Rönnvikin omaa kanaa ja naapuritilan juustoja. Voissa paistetut pinaattiletut ovat uskottamattoman herkullisia!
Ruokien kyytipojaksi nautitaan tietysti Rönnvikin tilan omia juomia, kuten raparperista tai viherherukasta valmistettuja viinejä ja Olutpajan mallasjuomia, joita voi ostaa myös mukaan. Ryhmille on tarjolla viinipruuvinkeja, joissa tilan viinejä maistellaan joko navetan parvelle kunnostetussa taidegalleriassa tai ”metsäviinibaarissa”.
Haralanharjun näkötorni – Pirkanmaan kaunein maisema
Aivan Tampereen kupeessa sijaitsevat Kangasalan harjumaisemat kuuluvat Suomen kuuluisimpiin näkymiin ja keskeisimpiin kansallismaisemiin. Juuri täältä alkoi suomalaisten ihastus näkötorneihin.
Keisarinharjulle pystytettiin Suomen ensimmäinen näkötorni vuonna 1881, ja sittemmin torneja on pystytetty ympäri maata maisemien ihailua varten.
Parhaiten harjumaisemia ihastelee Haralanharjun näkötornista. Paikalla toimii myös kesäkahvila.
Täältä kannattaa jatkaa matkaa Oriveden kautta kohti Mänttää, Pirkanmaan parasta taidekohdetta.
Oriveden kirkko – kuin Corbusierin kuuluisa Notre Dame du Haut
Oriveden kirkko on Suomen sotien jälkeisen kirkkkoarkkitehtuurin mestariteoksia – kuin Suomen versio Corbusierin Notre Dame du Hautista.
Vuonna 1961 vamistuneen kirkon suunnittelivat Kaija ja Heikki Sirén, jotka tunnetaan parhaiten Helsingin Ympyrätalosta. Corbusierin Notre Dame du Haut oli valmistunut seitsemän vuotta aiemmin Ranskan Ronchampiin.
Alttarin kaunis reliefi Golgatan kallio on Kain Tapperin koivusta veistämä.
Taidemuseo Gösta – Pirkanmaan paras taidekohde
Pirkanmaan paras museo löytyy metsien keskeltä Mäntästä. Taidemuseo Gösta on Suomen lumoavimpia taide-elämyksiä: samalla kertaa pääsee ihailemaan niin Suomen taiteen kulta-ajan mestariteoksia kuin vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitäkin.
Kun yhtälöön lisätään vielä Mäntässä sijaitseva, tyylikkään taiteellinen Art Hotel Honkahovi, on lopputuloksena yksi Suomen kultturelleimmista kohteista.
Mänttä sijaitsee Pirkanmaan reunalla, metsien keskellä, noin tunnin ajomatkan päässä Tampereelta.
Ja juuri metsistään Mänttä saa kiittää taideaarteitaan. Mäntän metsistä loi omaisuuteensa taidekokoelman kerännyt Gösta Serlachius, sahanomistaja, teollisuuspatruuna ja yksi Suomen taidehistorian merkittävimmistä mesenaateista.
Metsää riittää lähiseuduilla edelleenkin. Mäntän ja Tampereen väliin sijoittuu vieri viereen Ruovedelle upea luontokohteiden kolmikko: Helvetinjärven kansallispuisto, Siikaneva ja Seitsemisen kansallispuisto.
Helvetinjärven kansallispuisto – tervetuloa Suomen helvettiin
Helvetinjärven kansallispuistossa on helppo tehdä muutaman tunnin vaellus maisemiin, joissa myös Ruovedellä erämaa-ateljeessaan asunut Gallen-Kallela tykkäsi samoilla.
Neljän kilometrin mittainen patikkapolku Helvetistä itään vie Kankimäestä Helvetinkolulle ja takaisin. Helvetinkolu on synkkä rotko, jonka vierestä näköalapaikalta avautuvat komeat maisemat Helvetinjärvelle, kapealle kanjonijärvelle, jonka kalliot ulottuvat 50 metriä järven pinnasta ylös- ja alaspäin.
On helppo uskoa, että järvi on ollut aikoinaan suomalaisille mystinen paikka, viilto maankamarassa. Suomen mittakaavassa kun järvi on hyvin syvä: meillä ei olla totuttu järviin, joiden pohjaan ei pääse kovinkaan sukeltaja. Ehkä on uskottu, että järvi jatkuu helvettiin saakka.
Patikkapolun alkupisteessä on grillikioski (tai oikeastaan ravintola), jossa voi herkutella vaikkapa lähitilalla kasvatetulla villisialla.
Lue lisää: Helvetinjärven kansallispuisto
Ruovesi ja Gallen-Kallelan Kallelan erämaa-ateljee
Helvetinjärven kupeessa Ruovedellä sijaitsee Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kalela, jossa on maalattu merkittävä osa kansallistaiteestamme. Valitettavasti erämaa-ateljeen omistava Kallen-Gallelan suku ei ole pitänyt erämaa-ateljeeta avoinna yleisölle ja jopa kaikki merkit sen olemassaolosta on piilotettu Ruovedeltä. On kuin maa olisi niellyt komean talon.
Sopiikin toivoa, että Gallen-Kallelan suku avaisi pitkään suljettuna olleen kansallisaarteen jälleen matkailijoiden ja taiteen ystävien ihailtavaksi. Ruovedellä kun riittäisi matkailupotentiaalia: Gallen-Kallelan erämaa-ateljeen lisäksi Ruovedellä voi ihailla Helvetinjärven kansallispuistoa, kaunista Siikanevan suota ja legendaarista siirtolohkaretta Ollinkiveä.
Ruoveden kirkonkyläkin on poikkeuksellisen nätti: on kaunis kirkko, jugendkoulu ja paljon vanhoja komeita puutaloja. Vanhan ajan kylätunnelmiin voi tutustua Ruoveden kotiseutumuseossa.
Ruovedellä ja lähiympäristössä on paljon mökkejä vuokrattavana. Jos haluaa mahdollisimman vaivattoman majoituksen vain yhdeksi yöksi, kannattaa tutustua Vinsanvilla Bed & Breakfastiin.
Siikaneva ja erikoinen Ollinkivi
Siikaneva on Etelä-Suomen hienoimpia soita. Siikanevan läpi kulkeva pitkospolku sopii mainiosti päiväretkikohteeksi.
Siikanevan vieressä sijaitseva Ollinkivi on Suomen kuuluisimpia siirtolohkareita, ja se oli ensimmäinen vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kohde.
Kallionrinteelle pysähtynyt suuri siirtolohkare näyttää siltä, että se voisi koska tahansa vierähtää katsojan päälle – ja moni on sitä varmaan turhaan yrittänytkin alas työntää. Zacharias Topeliuksen kirjoittamien Talvi-iltain tarinoiden mukaan ”torpanmökin suuruinen” Ollinkivi vyöryy alas vasta, kun maanpetturin kulkee sen ali.
Ollinkiven vierestä erämaiden halki kulkeva vanha maantie tunnetaan nimellä Paha virsta, sillä se kulkee neljänkymmenen ylä- ja alamäen kautta.
Seitsemisen kansallispuisto – ikiaikainen satumetsä
Seitsemisen kansallispuiston kohokohtia on Multiharjun aarnimetsä, jonka näkymät ovat kuin satumetsässä. Multiharjun vanhimmat männyt lähestyvät huikeaa 400 vuoden ikää. Ikimetsään tutustuu pikapyrähdykselläkin: Multiharjun kiertää vajaassa tunnissa.
Koveron perinnetilalla voi tutustua siihen, kuinka maaseudulla asuttiin yli sata vuotta sitten. Koveron kruununmetsätorppa perustettiin virallisesti jo vuonna 1859.
Vanhan ajan tunnelmaa huokuva majapaikka vain parin kilometrin päässä Koveron perinnetilasta on Seitsemisen Torpat. Upeasti entisöidystä hirsihuvilasta löytyy moderneja houkutuksia, kuten astianpesukone ja poreallas.
Kyröskoski eli Hämeen Hälläpyörä
Kyröskoski eli Hämeen Hälläpyörä on Suomen toiseksi kuuluisin koski heti Imatrankosken jälkeen – riimitelläänhän Kyröskoskesta jo Kalevalassa: ”Hämehes on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa, ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.”
Imatrankosken tapaan myös Kyröskoski on valjastettu vesivoimalaitoksen käyttöön. Valitettavasti Hämeen Hälläpyörä päästetään vapaaksi vain muutamana kesäpäivänä. Koskinäytöksiä on yleensä ollut seuraavina päivinä (kello 14–14.30): vapunpäivä, juhanuspäivä, heinäkuun 2. sunnuntai ja elokuun 2. sunnuntai.
Kyröskoskelta on vain vartin ajomatka Pirkanmaan tunnetuimpaan hemmottelupaikkaan, aikuiseen makuun suunnattuun Ikaalisten kylpylään.
Vehoniemen automuseo – Pirkanmaan suosituin nähtävyys
Pirkanmaan suosituin nähtävyys on Vehoniemen automuseo. Tampereen lähellä kauniissa järvimaisemissa sijaitsevassa Vehoniemen automuseossa käy vuosittain jopa 200 000 museovierasta. Vierailijamääriä ei ainakaan vähennä se, että museo on ilmainen. Osan suosiosta selittää myös automuseon herkullinen kahvila.
Ihmeteltävänä on muun muassa puolalaisten Kuusankosken poliisille lahjoittama Trabant. Kuinka ihmeessä sillä oli tarkoitus saada roistot kiinni? Trabant kun kiihtyi vain vaivoin, jos silloinkaan, huippunopeuteensa 100 km/h.
Automuseosta voi koukata Sappeelle katsomaan aivan toisenlaista nähtävyyttä, Suomen suurinta kirkkovenettä.
Sappee ja Suomen suurin kirkkovene Ulla
Suomen suurin kirkkovene löytyy Pälkäneen Sappeelta – kunhan jaksaa tarpeeksi etsiä. Kirkkoveneelle ei ole kylttiä päätieltä, vaan on osattava kääntyä Kirkkoveneentielle, minkä varrelta vihdoin löytyvät pienimuotoiset opasteet perille.
Kirkkoveneet ovat tärkeä osa Suomen kulttuurihistoriaa, ja Sappeen kirkkovene Ullan näkeminen on vaivan arvoinen: vuonna 1902 rakennettu Ulla on niin mahtava vene, että se olisi sopinut Kalevalan sankareillekin. 16 metriä pitkä vene on kiitänyt järvenselkää 40 soutajan voimalla, kaksi soutajaa kutakin airoa kohden. Kyllä tällaisella menopelillä on kehdannut kirkkoon saapua!
Vene makaa hämärässä, pitkässä vajassa, jollaisissa kirkkoveneitä on tavattu säilyttää. Ulla pääsee edelleenkin silloin tällöin vesille erikoistilaisuuksissa. Paikalliset kertovat kulun olevan tasaista ja nopeaa.
Vammala ja Sastamala – Mauri Kunnaksen maisemissa
Pirkanmaan parhaat perhekohteet löytyvät Sastamalasta, jossa pääsee sukeltamaan Mauri Kunnaksen rakastettujen satukirjojen maailmaan. Kunnas on kotoisin Vammalasta, joka on nykyisin osa Sastamalaa.
Vammalan keskustassa sijaitsevan Herra Hakkaraisen talon neljässä teemahuoneessa heräävät henkiin niin Koiramäki, Koirien Kaleva kuin Kunnaksen Avaruusmaailmakin. Herra Hakkaraisen talo on avoinna ympäri vuoden. Talon pihalla pääsee kesällä ”kaahailemaan” polkuautoilla.
Vammalan ikimuistoisin majapaikka on Putiikkihotelli Pyynpesä. Ei uskoisi, että näin pieneltä paikkakunnalta löytyy näin upea hotelli!
Heti Vammalasta sillan toisella puolen on Tyrvää, jonka kauniissa, vanhassa pappilassa toimii nykyisin tunnelmallinen ravintola ja näyttelytila Tyrvään pappila.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko – Mauri Kunnaksen kirkko
Tyrvään varsinainen nähtävyys on Koiramäen tarinoista tuttu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, joka on muutenkin yksi Suomen kiehtovimmista kirkoista. Tuhopolttaja iski kirkkoon vuonna 1997, minkä jälkeen kirkko nousi tuhkasta kuin feenikslintu.
Kirkon kaunis paanukatto rakennettiin talkoovoimin uudelleen. Siihen meni 1200 vapaaehtoiselta yhteensä kuusi vuotta. Talkoihin osallistui myös Mauri Kunnas, jonka kirjan, Koiramäen joulukirkko, tuotto lahjoitettiin kirkon kunnostukseen. Se teki yli miljoonaa mummonmarkkaa.
Talkootyötä kunnioittaa sivulaivan paanukattoa reunustava teksti ”Talkoilla rakennettu”.
Erityisen hienoa kirkon uudelleen rakentamisessa oli se, ettei sitä yritetty tehdä sisältä vain entisenlaiseksi, vaan kirkko sai syntyä kokonaan uudelleen. Tai nousta kuolleista, mitä vertausta haluaakin käyttää.
Kirkon koristelut maalasivat nykytaiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala, mikä tuo väkisinkin mieleen Tampereen kirkon, jonka teoksista vastasivat Hugo Simberg ja Magnus Enckell, oman aikansa taiteen kauhukakarat.
Lavosen huikeat, lehteriä kiertävät maalaukset hehkuvat synkkäsävyistä toivoa. Maalaukset esittävät apostoleita, viimeistä tuomiota ja Kristuksen kärsimystietä. Rauhala koristeli alttarin ja saarnastuolin.
Elämyksen kruunaa kirkon sijainti Rautaveden rannalla, hyvin säilyneessä kylämaisemassa. Olo on todellakin kuin Koiramäen seikkailuissa. Tässä vaiheessa voikin tietysti kysyä myös sen, mitä jos Mauri Kunnaksen tehtäväksi olisi annettu kirkon koristelu? No, se olisi varmasti ollut jo vähän liikaa.
Vaan miksi tuhopolttaja iski kirkkoon? Hän kertoi myöhemmin poliisille murtautuneensa kirkkoon siinä toivossa, että löytäisi sieltä ehtoollisviiniä. Sen jälkeen hän päätti polttaa kirkon hävittääkseen sormenjälkensä.
Jos Tyrvään Olavin kirkko kärsikin tuhopoltossa, on lähettyvillä säilynyt koskemattomana toinen paanukattoinen, myöhäiskeskiaikainen kirkko. Sastamalan Pyhän Marian kirkon erikoisuutena on harvinainen maalattia.
Pirunvuori ja Ellivuori Resort
Vain lyhyen ajomatkan päässä Vammalan keskustasta on kivikkoinen Pirunvuori, jonka laella kannattaa käydä katsomassa maisemia ja ihmettelemässä taiteilija Emil Danielssonin kivistä erämaa-ateljeeta.
Pirunvuoren maisemia maalannut Danielsson työskenteli ja osin asuikin vaatimattomassa, vuonna 1906 valmistuneessa kivimajassa.
Pirunvuoren kupeessa on aktiiviseen lomailuun kutsuva Ellivuori Resort kauniissa järvimaisemissa. Lomakeskuksen yhteydessä on seikkailurata ja fatbike-pyörien vuokrausta.
Marsalkka Mannerheimin salonkivaunu
Sastamalan nähtävyyksistä aikuisempaan makuun on Marskin salonkivaunu, jossa Suomen sotamarsalkka Mannerheimia kävi tapaamassa yllätysvieras tämän 75-vuotissyntymäpäivänä 4. kesäkuuta 1942.
Mannerheim oli esikuntajunaan kuuluneessa salonkivaunussaan, kun paikalle saapui itse Adolf Hitler. Tapaamisen aikaan juna oli pysäköitynä Imatran lähellä. Mannerheim ei ollut vierailusta kovinkaan innoissaan, mutta minkäs teet. Kun Hitler tuli, Hitleriä kuunneltiin. Myös salaa.
Paikalla oli myös Yleisradion ääniteknikko, joka piilotti vaunun hattuhyllylle mikrofonin. 11-minuutin mittainen äänite on tiettävästi ainoa, jossa Hitler esiintyy tavallisessa keskustelutilanteessa. Hitleristä kertoneen Perikato-elokuvan (2004) pääosan näyttelijä Bruno Granz käyttikin nauhoitusta hyväkseen harjoitellessaan Hitlerin luonnollista puhetyyliä.
Nauhoituksessa Mannerheim ja Hitler vaihtavat sotakuulumisia ja Hitler valittaa vastoinkäymisiään ja ylistää suomalaista urheutta. Hitler kertoo myös olevansa luonnonystävä ja taiteilijaluonne.
Marskin salonkivaunu sijaitsee Sastamalassa huoltoaseman pihassa valtatie 12:n varrella, ja se on avoinna yleisölle kesäaikaan.
Mannerheimilla oli vuosina 1939–1946 käytössään toinenkin esikuntajunaan kuulunut esikuntavaunu. Se on nähtävänä Mikkelin rautatieasemalla, mutta vain ulkoapäin.
Majoitus Pirkanmaalla
Pirkanmaahan tutustuu kätevästi vaikka päiväretkillä Tampereelta, jossa on lukuisia hyviä mapaikkoja edullisesta Dream Hostel & Hotelista tyylikkääseen art deco -kaunottareen Radisson Blu Grand Hotel Tammeriin.
Jos taas kaipaa rentouttavaa kylpylälomaa, Pirkanmaan klassikkokylpylä on Tampereesta pohjoiseen sijaitseva Ikaalisten kylpylä, josta käsin on myös helppo tehdä retkiä Seitsemisen kansallispuistoon ja Helvetinjärvelle.
Hauska tukikohta perheille on Ellivuori Resort, jonka yhteydessä on seikkailurata ja fatbike-pyörien vuokrausta.
Aikuiseen – ja romanttiseen – makuun sopii erinomaisesti Vammalan keskustassa oleva tyylikäs Putiikkihotelli Pyynpesä.
Taidemuseoistaan tunnetussa Mäntässä ainoa oikea valinta yöpaikaksi on klassikko, Art Hotel Honkahovi.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
Kuokkalan museoraitin nykyinen pääsymaksu lienee aikuisilta 5,- euroa?