Pirkanmaan nähtävyydet

Pirkanmaan nähtävyydet

Ruoveden Helvetinjärven maisemat hurmasivat Akseli Gallen-Kallelan. Kuva: Miguel Virkkunen Carvalho, Flickr CC
Ruoveden Helvetinjärven maisemat hurmasivat Akseli Gallen-Kallelan. Kuva: Miguel Virkkunen Carvalho, Flickr CC

Tampereen ympärillä Pirkanmaalla on paljon nähtävää ja koettavaa. Tampereen lisäksi on lastenkohteita, kulttuurikohteita ja erämaita. Pirkanmaa kuuluu kotimaan monipuolisimpiin matkailuseutuihin.

Haralanharjun ja Keisarinharjun näkötornit

Kangasalan harjumaisemat kuuluvat Suomen kuuluisimpiin näkymiin ja keskeisimpiin kansallismaisemiin. Parhaiten harjumaisemia ihastelee Haralanharjun näkötornista.

Visavuori – Emil Wikströmin kotimuseo ja Kari Suomalaisen pilapiirrokset

Kansallisromanttinen Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin entinen taiteilijakoti ja ateljee. Suomen merkittävimpiin kuvanveistäjiin kuuluneen Wikströmin tunnetuin teos ovat Helsingin rautatieasemaa koristavat Lyhdynkantajat. Asuinrakennuksen huonekalut ovat alkuperäiset – suurimman osan niistä Wikström osti Pariisista.

Vierailu Visavuoressa ei ole pelkkää korkeakulttuuria: Visavuoren vieressä on Helsingin Sanomien legendaarisen pilapiirtäjä Kari Suomalaisen tuotantoa esittelevä Kari-paviljonki. Kari Suomalainen oli Emil Wikströmin tyttärenpoika.

Suomen suurin kirkkovene

Suomen suurin kirkkovene löytyy Pälkäneen Sappeelta – kunhan jaksaa tarpeeksi etsiä. Kirkkoveneelle ei ole kylttiä päätieltä, vaan on osattava kääntyä Kirkkoveneentielle, minkä varrelta vihdoin löytyvät pienimuotoiset opasteet perille.

Kirkkoveneet ovat tärkeä osa Suomen kulttuurihistoriaa, ja Sappeen kirkkovene Ullan näkeminen on vaivan arvoinen: vuonna 1902 rakennettu Ulla on niin mahtava vene, että se olisi sopinut Kalevalan sankareillekin. 16 metriä pitkä vene on kiitänyt järvenselkää 40 soutajan voimalla, kaksi soutajaa kutakin airoa kohden. Kyllä tällaisella menopelillä on kehdannut kirkkoon saapua!

Vene makaa hämärässä, pitkässä vajassa, jollaisissa kirkkoveneitä on tavattu säilyttää. Ulla pääsee edelleenkin silloin tällöin vesille erikoistilaisuuksissa. Paikalliset kertovat kulun olevan tasaista ja nopeaa.

Vammala: Mauri Kunnaksen tarinoiden maisemissa

Vammalassa pääsee sukeltamaan Mauri Kunnaksen rakastettujen satukirjojen maailmaan. Vammalan keskustassa sijaitsevassa Herra Hakkaraisen talossa heräävät henkiin niin Koiramäki, Koirien Kaleva kuin Kunnaksen Avaruusmaailmakin. Herra Hakkaraisen talo on avoinna joka päivä ympäri vuoden.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko – tuhopolton jälkeen

Tyrvään Olavin kirkko on sekin tullut tutuksi Mauri Kunnaksen kuvakirjoista. Tyrvään Olavin kirkko muistetaan myös vuoden 1997 tuhopoltosta, jonka jälkeen kirkon kaunis paanukatto rakennettiin talkoovoimin uudelleen.

Tuhopolton jälkeen kirkon sisätilat maalasivat uudelleen maineikkaat nykytaiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala.

Sastamalan Pyhän Marian kirkko

Jos Tyrvään Olavin kirkko kärsikin tuhopoltossa, on lähettyvillä säilynyt koskemattomana toinen paanukattoinen, myöhäiskeskiaikainen kirkko.

Sastamalan Pyhän Marian kirkon erikoisuuksiin kuuluu muun muassa harvinainen maalattia.

Marskin salonkivaunu ja Hitlerin vierailu

Suomen sotamarsalkka Mannerheimilla oli vuosina 1939–1946 köytössään kaksi esikuntajunaan kuulunutta rautatievaunua. Molemmista niistä on museoitu. Toinen vaunuista on Mikkelin rautatieasemalla, toinen Sastamalassa huoltoaseman pihassa valtatie 12:n varrella.

Sastamalan vaunu on kuuluisa siitä, että Mannerheim sai 75-vuotissyntymäpäivänään 4. kesäkuuta 1942 vaunussa yllätysvieraakseen itsensä Adolf Hitlerin. Tapaamisen aikaan vaunu oli pysäköitynä Imatran lähellä.

Yleisradion ääniteknikko heitti vaunun hattuhyllylle salaa mikrofonin, jolla miesten keskustelu nauhoitettiin. 11-minuutin mittainen äänite on tiettävästi ainoa, jossa Hitler esiintyy tavallisessa keskustelutilanteessa. Hitleristä kertoneen Perikato-elokuvan (2004) pääosan näyttelijä Bruno Granz käyttikin nauhoitusta hyväkseen harjoitellessaan Hitlerin luonnollista puhetyyliä.

Nauhoituksessa Mannerheim ja Hitler vaihtavat sotakuulumisia ja Hitler valittaa vastoinkäymisiään ja ylistää suomalaista urheutta. Hitler kertoo myös olevansa luonnonystävä ja taiteilijaluonne.

Sastamalan Marskin salonkivaunu on yleisölle avoinna kesäaikaan.

Kyröskoski eli Hämeen Hälläpyörä

Kyröskoski eli Hämeen Hälläpyörä on Suomen toiseksi kuuluisin koski heti Imatrankosken jälkeen – riimitelläänhän Kyröskoskesta jo Kalevalassa: Hämehes on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa, ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.”

Imatrankosken tapaan myös Kyröskoski on valjastettu vesivoimalaitoksen käyttöön. Vapaaksi Hämeen Hälläpyörä päästetään vain muutamana kesäpäivänä.

Seitsemisen kansallispuisto – ikiaikainen satumetsä

Seitsemisen upean kansallispuiston kohokohtia on Multiharjun aarnimetsä, jonka näkymät ovat kuin satumetsässä. Multiharjun vanhimmat männyt lähestyvät huikeaa 400 vuoden ikää. Ikimetsään tutustuu pikapyrähdykselläkin: Multiharjun kiertää vajaassa tunnissa.

Ruovesi ja Gallen-Kallelan Kalela

Ruovedellä sijaitsee Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kalela, jossa on maalattu merkittävä osa kansallistaiteestamme. Valitettavasti erämaa-ateljeen omistava Kallen-Gallelan suku ei ole pitänyt erämaa-ateljeeta avoinna yleisölle ja jopa kaikki merkit sen olemassaolosta on piilotettu Ruovedeltä. On kuin maa olisi niellyt komean talon.

Sopiikin toivoa, että Gallen-Kallelan suku avaisi pitkään suljettuna olleen kansallisaarteen jälleen matkailijoiden ja taiteen ystävien ihailtavaksi. Ruovedellä kun riittäisi matkailupotentiaalia: Gallen-Kallelan erämaa-ateljeen lisäksi Ruovedellä riittää nähtävää ja koettavaa Helvetinjärven kansallispuistossa, Siikanevassa ja legendaarisessa siirtolohkareessa Ollinkivessä.

Ruoveden kirkonkyläkin on poikkeuksellisen nätti: on kaunis kirkko, jugendkoulu ja paljon vanhoja komeita puuhuviloita.

Helvetinjärven kansallispuisto ja Helvetinkolu

Helvetinjärven kansallispuistossa on helppo tehdä muutaman tunnin vaellus maisemiin, joissa myös Gallen-Kallela tykkäsi samoilla.

Neljän kilometrin mittainen patikkapolku Helvetistä itään vie Kankimäestä Helvetinkolulle ja takaisin. Helvetinkolu on komea, kapea rotko, jonka vierestä näköalapaikalta avautuvat komeat maisemat Helvetinjärvelle, kapealle rotkojärvelle, jonka kalliot ulottuvat 50 metriä järven pinnasta ylös- ja alaspäin.

On helppo uskoa, että järvi on ollut aikoinaan suomalaisille mystinen paikka, viilto maankamarassa. Suomen mittakaavassa kun järvi on hyvin syvä: meilä ei olla totuttu järviin, joiden pohjaan ei pääse kovinkaan sukeltaja. Ehkä on uskottu, että järvi jatkuu helvettiin saakka.

Patikkapolun alkupisteessä on grillikioski, jossa voi nauttia muun muassa villisikaruuista.

Siikaneva ja Ollinkivi

Siikaneva on Etelä-Suomen hienoimpia soita. Siikanevan läpi kulkeva pitkospolku sopii mainiosti päiväretkikohteeksi.

Siikanevan vieressä sijaitseva Ollinkivi on Suomen kuuluisimpia siirtolohkareita, ja se oli ensimmäinen vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kohde.

Kallionrinteelle pysähtynyt suuri siirtolohkare näyttää siltä, että se voisi koska tahansa vierähtää katsojan päälle – ja moni on sitä varmaan turhaan yrittänytkin alas työntää. Zacharias Topeliuksen kirjoittamien Talvi-iltain tarinoiden mukaan ”torpanmökin suuruinen” Ollinkivi vyöryy alas vasta, kun maanpetturin kulkee sen ali.

Ollinkiven vierestä erämaiden halki kulkeva vanha maantie tunnetaan nimellä Paha virsta, sillä se kulkee läpi 40 ylä- ja alamäen.

Mänttä – lumoavaa taidetta keskellä ei-mitään

mantta veistokset
Suomalaisten kuvanveiston mestarien työt rinnakkain Mäntän Gösta-museossa.

Pirkanmaan ja Keski-Suomen rajalla Mäntässä sijaitseva taidemuseo Gösta on Suomen lumoavimpia taide-elämyksiä. Lue lisää Mäntästä ja Gösta-museosta.