Pirkanmaan nähtävyydet

Helvetinjärvellällä sijaitseva Helvetinkolu on Suomen helvetillisin paikka – ainakin nimeltään. Kuva: Alex Mazurov, Visit Tampere

Tampereen ympärille levittäytyvällä Pirkanmaalla on paljon nähtävää ja koettavaa. Tampereen rientojen lisäksi on lastenkohteita, kulttuurikohteita ja erämaita.

Pirkanmaa on kiehtova sekoitus kulttuuria ja erämaita. Seitsemisen kansallispuistossa pääsee patikoimaan 400 vuotiaassa ikimetsässä, ja Helvetinjärven kansallispuistossa voi ihailla maisemia, jotka innoittivat Akseli Gallen-Kallelaa.

Mäntän Gösta-museossa saa puolestaan vahvan annoksen taidetta. Lapsilla riittää hupia Herra Hakkaraisen talossa Sastamalassa ja sotahistoriasta kiinnostuneet voivat kurkistaa Mannerheimin salonkivaunuun, jossa Suomen marsalkka tapasi Adolf Hitlerin.

Pirkanmaa kuuluu kotimaan monipuolisimpiin matkailualueisiin. Alla kerrotaan tarkemmin Pirkanmaan nähtävyyksistä. Nähtävyyksien sijainnit näet Suomen-kartallamme.

Vehoniemen automuseo – Pirkanmaan suosituin nähtävyys

Pirkanmaan suosituin nähtävyys taitaa olla Tamperen lähellä kauniissa järvimaisemissa sijaitseva Vehoniemen automuseo, jossa käy vuosittain jopa 200 000 museovierasta. Vierailijamääriä ei ainakaan vähennä se, että museo on ilmainen.

Ihmeteltävänä on muun muassa puolalaisten Kuusankosken poliisille lahjoittama Trabant. Kuinka ihmeessä sillä oli tarkoitus saada roistot kiinni? Trabant kun kiihtyi vain vaivoin, jos silloinkaan, huippunopeuteensa 100 km/h.

Haralanharjun näkötorni – Pirkanmaan kaunein maisema

Haralanharjun näkötornista avautuvat kauniit maisemat. Kuva: tjsalo, Flickr CC

Aivan Tampereen kupeessa sijaitsevat Kangasalan harjumaisemat kuuluvat Suomen kuuluisimpiin näkymiin ja keskeisimpiin kansallismaisemiin. Juuri täältä alkoi suomalaisten ihastus näkötorneihin.

Keisarinharjulle pystytettiin Suomen ensimmäinen näkötorni vuonna 1881, ja sittemmin torneja on pystytetty ympäri maata maisemien ihailua varten.

Parhaiten harjumaisemia ihastelee Haralanharjun näkötornista.

Mänttä – Pirkanmaan paras kulttuurikohde

mantta veistokset
Suomalaisten kuvanveiston mestarien työt rinnakkain Mäntän Gösta-museossa.

Pirkanmaan paras museo löytyy metsien keskeltä Mäntästä. Taidemuseo Gösta on Suomen lumoavimpia taide-elämyksiä: samalla kertaa pääsee ihailemaan niin Suomen taiteen kulta-ajan mestariteoksia kuin vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitäkin.

Hotelli Honkahovi
Art Hotel Honkahovi on ikimuistoinen yöpaikka. Kuva: Laura Vanzo

Kun yhtälöön lisätään vielä Mäntässä sijaitseva, tyylikkään taiteellinen Art Hotel Honkahovi, on lopputuloksena yksi Suomen kultturelleimmista kesäkohteista.

Sastamala – Mauri Kunnaksen maisemissa

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on tuttu Mauri Kunnaksen Koiramäen tarinoista. Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere

Pirkanmaan parhaat kohteet perheile löytyvä Sastamalasta, jossa pääsee sukeltamaan Mauri Kunnaksen rakastettujen satukirjojen maailmaan. Herra Hakkaraisen talossa heräävät henkiin niin Koiramäki, Koirien Kaleva kuin Kunnaksen Avaruusmaailmakin. Herra Hakkaraisen talo on avoinna ympäri vuoden.

Koiramäen tarinoista on tuttu myös Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, joka on muutenkin yksi Suomen kiehtovimista kirkoista. Tuhopolttajat iskivivät kirkkoon vuonna 1997, minkä jälkeen kirkko nousi tuhkasta kuin feenikslintu. Kirkon kaunis paanukatto rakennettiin talkoovoimin uudelleen, ja kirkon sisätilat maalasivat maineikkaat nykytaiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala.

Jos Tyrvään Olavin kirkko kärsikin tuhopoltossa, on lähettyvillä säilynyt koskemattomana toinen paanukattoinen, myöhäiskeskiaikainen kirkko. Sastamalan Pyhän Marian kirkon erikoisuutena on harvinainen maalattia.

Tyrvään Pappila
Tyrvään Pappila on tunnelmallinen ruokapaikka Sastamalassa. Kuva: Laura Vanzo, Visit Tampere

Sastamalassa on kaksikin mainiota majapaikkaa: viihtyisä Kestikievari Liekoranta aivan keskustassa ja aktiiviseen lomailuun kutsuva Hotel Ellivuori kauniissa järvimaisemissa. Ellivuoren maisemissa on seikkailurataa ja fatbike-pyörien vuokrausta.

Vanha Tyrvään pappila on avattu tunnelmallisena ravintolana ja näyttelytilana.

Kannattaa käydä myös Pirunvuoren laella katsomassa maisemia ja ihmettelemässä taiteilija Emil Danielssonin kivistä erämaa-ateljeeta. Pirunvuoren maisemia maalannut Danielsson työskenteli ja osin asuikin vaatimattomassa, vuonna 1906 valmistuneessa kivimajassa.

Marskin salonkivaunu

Sastamalan nähtävyyksistä aikuisempaan makuun on Marskin salonkivaunu, jossa Suomen sotamarsalkka Mannerhimia kävi tapaamassa yllätysvieras tämän 75-vuotissyntymäpäivänä 4. kesäkuuta 1942.

Mannerheim oli esikuntajunaan kuuluneessa salonkivaunussaan, kun paikalle saapui itse Adolf Hitler. Tapaamisen aikaan juna oli pysäköitynä Imatran lähellä. Mannerheim ei ollut vierailusta kovinkaan innoissaan, mutta minkäs teet. Kun Hitler tuli, Hitleriä kuunneltiin. Myös salaa.

Paikalla oli myös Yleisradion ääniteknikko, joka piilotti vaunun hattuhyllylle mikrofonin. 11-minuutin mittainen äänite on tiettävästi ainoa, jossa Hitler esiintyy tavallisessa keskustelutilanteessa. Hitleristä kertoneen Perikato-elokuvan (2004) pääosan näyttelijä Bruno Granz käyttikin nauhoitusta hyväkseen harjoitellessaan Hitlerin luonnollista puhetyyliä.

Nauhoituksessa Mannerheim ja Hitler vaihtavat sotakuulumisia ja Hitler valittaa vastoinkäymisiään ja ylistää suomalaista urheutta. Hitler kertoo myös olevansa luonnonystävä ja taiteilijaluonne.

Marskin salonkivaunu sijaitsee Sastamalassa huoltoaseman pihassa valtatie 12:n varrella, ja se on avoinna yleisölle kesäaikaan.

Mannerheimilla oli vuosina 1939–1946 käytössään toinenkin esikuntajunaan kuulunut esikuntavaunu. Se on nähtävänä Mikkelin rautatieasemalla, mutta vain ulkoapäin.

Kyröskoski eli Hämeen Hälläpyörä

Kyröskoski eli Hämeen Hälläpyörä on Suomen toiseksi kuuluisin koski heti Imatrankosken jälkeen – riimitelläänhän Kyröskoskesta jo Kalevalassa: Hämehes on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa, ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.”

Imatrankosken tapaan myös Kyröskoski on valjastettu vesivoimalaitoksen käyttöön. Vapaaksi Hämeen Hälläpyörä päästetään vain muutamana kesäpäivänä.

Seitsemisen kansallispuisto – ikiaikainen satumetsä

Seitsemisen kansallispuistossa voi tehdä elämyksellisen minivaelluksen. Kuva Laura Vanzo, Visit Tamper

Seitsemisen kansallispuiston kohokohtia on Multiharjun aarnimetsä, jonka näkymät ovat kuin satumetsässä. Multiharjun vanhimmat männyt lähestyvät huikeaa 400 vuoden ikää.

Ikimetsään tutustuu pikapyrähdykselläkin: Multiharjun kiertää vajaassa tunnissa.

Melkein vieressä on Helvetinjärven kansallispuisto.

Helvetinjärven kansallispuisto – tervetuloa Suomen helvettiin

Helvetinjärven maisemat hurmasivat myös Akseli Gallen-Kallelan. Kuva: Laura Vazo

Helvetinjärven kansallispuistossa on helppo tehdä muutaman tunnin vaellus maisemiin, joissa myös Ruovedellä erämaa-ateljeessaan asunut Gallen-Kallela tykkäsi samoilla.

Neljän kilometrin mittainen patikkapolku Helvetistä itään vie Kankimäestä Helvetinkolulle ja takaisin. Helvetinkolu on komea, kapea rotko, jonka vierestä näköalapaikalta avautuvat komeat maisemat Helvetinjärvelle, kapealle rotkojärvelle, jonka kalliot ulottuvat 50 metriä järven pinnasta ylös- ja alaspäin.

On helppo uskoa, että järvi on ollut aikoinaan suomalaisille mystinen paikka, viilto maankamarassa. Suomen mittakaavassa kun järvi on hyvin syvä: meilä ei olla totuttu järviin, joiden pohjaan ei pääse kovinkaan sukeltaja. Ehkä on uskottu, että järvi jatkuu helvettiin saakka.

Patikkapolun alkupisteessä on grillikioski, jossa voi herkutella vaikkapa villisialla.

Ruovesi ja Gallen-Kallelan Kalela

Helvetinjärven kupeessa Ruovedellä sijaitsee Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kalela, jossa on maalattu merkittävä osa kansallistaiteestamme. Valitettavasti erämaa-ateljeen omistava Kallen-Gallelan suku ei ole pitänyt erämaa-ateljeeta avoinna yleisölle ja jopa kaikki merkit sen olemassaolosta on piilotettu Ruovedeltä. On kuin maa olisi niellyt komean talon.

Sopiikin toivoa, että Gallen-Kallelan suku avaisi pitkään suljettuna olleen kansallisaarteen jälleen matkailijoiden ja taiteen ystävien ihailtavaksi. Ruovedellä kun riittäisi matkailupotentiaalia: Gallen-Kallelan erämaa-ateljeen lisäksi Ruovedellä voi ihailla Helvetinjärven kansallispuistoa, kaunista Siikanevan suota ja legendaarista siirtolohkaretta Ollinkiveä.

Ruoveden kirkonkyläkin on poikkeuksellisen nätti: on kaunis kirkko, jugendkoulu ja paljon vanhoja komeita puutaloja. Vanhan ajan kylätunnelmiin voi tutustua Ruoveden kotiseutumuseossa.

Siikaneva ja Ollinkivi

Ei vieri vaikka kuinka yrittäisi. Ollinkivi oli Suomen ensimmäisiä suojeltuja luontokohteita. Kuva: Antti Helin

Siikaneva on Etelä-Suomen hienoimpia soita. Siikanevan läpi kulkeva pitkospolku sopii mainiosti päiväretkikohteeksi.

Siikanevan vieressä sijaitseva Ollinkivi on Suomen kuuluisimpia siirtolohkareita, ja se oli ensimmäinen vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kohde.

Kallionrinteelle pysähtynyt suuri siirtolohkare näyttää siltä, että se voisi koska tahansa vierähtää katsojan päälle – ja moni on sitä varmaan turhaan yrittänytkin alas työntää. Zacharias Topeliuksen kirjoittamien Talvi-iltain tarinoiden mukaan ”torpanmökin suuruinen” Ollinkivi vyöryy alas vasta, kun maanpetturin kulkee sen ali.

Ollinkiven vierestä erämaiden halki kulkeva vanha maantie tunnetaan nimellä Paha virsta, sillä se kulkee läpi 40 ylä- ja alamäen.

Visavuori – Emil Wikströmin kotimuseo ja Kari Suomalaisen pilapiirrokset

Visavuori on rakennettu kansallisromanttiseen henkeen. Kuva: Visit Finland

Tampereen ja Hämeenlinnan välissä sijaitseva Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin entinen taiteilijakoti ja ateljee. Suomen merkittävimpiin kuvanveistäjiin kuuluneen Wikströmin tunnetuin teos ovat Helsingin rautatieasemaa koristavat Lyhdynkantajat.

Kansallisromanttiseen jugendtyyliin rakennetun ja sisustetun Visavuoren huonekalut ovat alkuperäiset – suurimman osan niistä Wikström osti Pariisista.

Vierailu Visavuoressa ei ole pelkkää korkeakulttuuria: Visavuoren vieressä on Helsingin Sanomien legendaarisen pilapiirtäjä Kari Suomalaisen tuotantoa esittelevä Kari-paviljonki. Kari Suomalainen oli Emil Wikströmin tyttärenpoika.

Visavuoresta matkaa kannattaa jatkaa vieressä sijaitsevalle Rapolan muinaislinnalle.

Voipaalan taidekeskus ja Suomen mahtavin linnavuori

Voipaalan taidekeskus ja Rapolan muinaislinna
Rapolan muinaislinnalla vierailuun kannattaa yhdistää vierailu Voipaalan taidekeskuksessa. Kuva Kari Savolainen / Visit Tampere

Rapolan muinaislinna on Suomen suurin ja mahtavin linnavuori. Nähtävänä on kivimuurien perustukset ja komeat maisemat Vanajavedelle.

Linnavuorelle johtava luontopolku lähtee Voipaalan taidekeskukselta, jossa kannattaa tutustua vaihtuviin taidenäyttelyihin ja kauniiseen puutarhaan.

Lue lisää Rapolan muinaislinnasta ja Voipaalan taidekeskuksesta.

Kuokkalan museoraitti

Kuokkalan museoraitti
Sepän paja Kuokkalan museoraitilla. Kuva: Leo-setä, Flickr CC

Lempäälässä uusi ja vanha kohtaavat. Siinä missä Ideapark edustaa uutta ja modernia kaupunkäyntiä, melkein vieressä on Kuokkalan kylä, jossa odottaa vanhan ajan idyllinen tunnelma.

Kuokkalan kylän halki vie Museoraittina tunnettu Kuokkalan tie, joka on säilyttänyt hyvin vanhan ulkoasunsa. Raitin varrella on useita pikkumuseoita kuten Kauppmuseo, sepän Pajamuseo, Suutarimuseo ja Suomen ainoa Kampaamo- ja parturimuseo.

Kesäisin raitin varrella on jopa perinnenäytöksiä.

Museot ovat auki kesällä ti–la klo 11–17 (suljettu juhannuksena). 3,50 euron (lapset 1 euro) pääsymaksu sisältää tunnin pituisen opastuksen museoraittiin ja sen museoihin.

Suomen suurin kirkkovene

Suomen suurin kirkkovene Ulla veistettiin vuonna 1902. Se on edelleen käyttökunnossa. Kuva: Antti Helin

Suomen suurin kirkkovene löytyy Pälkäneen Sappeelta – kunhan jaksaa tarpeeksi etsiä. Kirkkoveneelle ei ole kylttiä päätieltä, vaan on osattava kääntyä Kirkkoveneentielle, minkä varrelta vihdoin löytyvät pienimuotoiset opasteet perille.

Kirkkoveneet ovat tärkeä osa Suomen kulttuurihistoriaa, ja Sappeen kirkkovene Ullan näkeminen on vaivan arvoinen: vuonna 1902 rakennettu Ulla on niin mahtava vene, että se olisi sopinut Kalevalan sankareillekin. 16 metriä pitkä vene on kiitänyt järvenselkää 40 soutajan voimalla, kaksi soutajaa kutakin airoa kohden. Kyllä tällaisella menopelillä on kehdannut kirkkoon saapua!

Vene makaa hämärässä, pitkässä vajassa, jollaisissa kirkkoveneitä on tavattu säilyttää. Ulla pääsee edelleenkin silloin tällöin vesille erikoistilaisuuksissa. Paikalliset kertovat kulun olevan tasaista ja nopeaa.

Majoitus Pirkanmaalla

Grand Hotel Tammer
Tampereen Grand Hotel Tammerissa on hienoa art deco -koristelut. Kuva: Aki Rask

Pirkanmaahan tutustuu kätevästi vaikka päiväretkillä Tampereelta, jossa on lukuisia hyviä mapaikkoja edullisesta Dream Hostelista tyylikkääseen art deco -kaunottareen Radisson Blu Grand Hotel Tammeriin.

Jos taas kaipaa rentouttavaa kylpylälomaa, Pirkanmaan klassikkokylpylä on Tampereesta pohjoiseen sijaitseva Ikaalisten kylpylä, josta käsin on myös helppo tehdä retkiä Seitsemisen kansallispuistoon ja Helvetinjärvelle.


 

Varaa hotellisi yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

array(1) {
  [0]=>
  string(5) "Suomi"
}

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi