Turku – koe nämä nähtävyydet!

Turun ravintolaelämä kuuluu Suomen parhaaseen. Kuva: Krista Keltanen, Visit Finland.
Turun ravintolaelämä kuuluu Suomen parhaisiin. Kuva: Krista Keltanen, Visit Finland.

Turku, Suomen vanhin kaupunki, tuntuu myös maan nuorekkaimmalta. Tässä pienessä suurkaupungissa on uskomattoman iloinen ja kansainvälinen tunnelma, jotenkin kovin… eurooppalainen. Turkulaisissa on jopa sellaista syvää kotiseutuylpeyttä, jota odottaisi tapaavan lähinnä italialaisilta.

Aurajoen rannan lähikorttelit ovat täynnä persoonallisia ravintoloita ja kahviloita. Putiikkejakin riittää kuin suuremmassakin metropolissa. Ja silti kaikki on kävelymatkan päässä. Kovasti ei liioittelisi, jos menisi ja nimeäisi Turun Suomen viihtyisimmäksi kaupungiksi.

Turku on siinäkin mielessä poikkeuksellinen suomalainen kaupunki, että se on sekä joen että meren rannalla. Kaupunkinäkymien pääosassa on historiallisten korttelien reunustama Aurajoki, meri näkyy puolestaan Ruissalon puistoalueella.

Kun eläväiseen menoon yhdistetään vielä Suomen upeimpiin kuuluvat nähtävyydet Turun linna ja Tuomiokirkko, on Turkua parempaa kotimaan matkakohdetta vaikea kuvitella.

Ja mikä parasta: kun moni Suomen kaupungeista on parhaimmillaan kesällä, Turku on mainio matkakohde myös talvella.

Turun parhaat nähtävyydet

Turun nähtävyydet tuomiokirkko
Pietari Brahen patsas katselee Turun Vanhalta Suurtorilta tuomiokirkkoa. Brahen perusti Turun Akatemian, joka oli vasta kolmas yliopisto Ruotsin valtakunnassa Uppsalan ja Tarton yliopistojen ohella. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Nähtävyyksien ystävälle Turku on Suomen tärkeimpiä kaupunkeja. Mistään muusta Suomen kaupungista ei löydy yhtä vanhaa ja mahtavaa historiaa. Keskiajalla Ruotsi oli koko Ruotsi toiseksi suurin kaupunki heti Tukholman jälkeen.

Turun linna oli Suomen päälinna, jossa asui alueen käskynhaltija, ja Turun tuomiokirkko oli Suomen pyhättöjen joukossa aivan omaa luokkaansa, todellinen katedraali.

Turkulaisille tulikin aikamoisena sokkina, kun vuonna 1812 Venäjän tsaari Aleksanteri I teki Helsingistä Suomen suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin.

Seuraava takaisku oli vuoden 1827 Turun suurpalo, jossa tuhoutui paitsi koko keskusta, myös Turun yliopiston kirjasto ja sen arvokkaat kokoelmat.

Turku onkin siitä erikoinen keskiaikainen kaupunki, että 700 vuoden historiastaan huolimatta Turussa ei ole säilynyt lainkaan keskiaikaisia rakennuksia lukuun ottamatta linnaa ja tuomiokirkkoa.

Molemmat ovat edelleen Turun tärkeimmät nähtävyydet, mutta kaupungissa riittää paljon muutakin näkemistä ja kokemista.

Edellisten lisäksi Turun huippunähtävyyksiä on Luostarimäen museokortteli, Turun taidemuseo ja kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen museo.

”Täl pual jokke” – Aurajoki jakaa Turun kahtia

Suomi on täynnä kivoja kesäkaupunkeja, mutta Turussa poikkeuksellista on se, että Turku on idyllinen myös talvella.
Suomi on täynnä kivoja kesäkaupunkeja, mutta Turussa poikkeuksellista on se, että Turku on idyllinen myös talvella. Kuva: Antti Helin

Turun sydämessä on Aurajoki, jonka empire-henkiset jokimaisemat Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välillä kuuluvat Suomen kauneimpiin kaupunkimaisemiin.

Aurajoesta ovat tuttuja myös hokemat ”Täl pual jokke” ja ”tois pual jokke”.

”Täl pual” on itäpuoli, jolla sijaitsevat Turun tuomiokirkko ja Vanha Suurtori eli Turun historiallinen keskusta. Itäpuolta kutsutaan silloin tällöin myös sen historiallisen arvon mukaisesti ruotsinkielisellä nimellä Åbo.

Tois pual jokke onkin sitten eläväisempi länsipuoli, jolla sijaitsee nykypäivän keskusta.

Alle kerrotaan ensin Aurajoen itäpuolen nähtävyyksistä, sitten siirrytään länsipuolelle Turun nykyiseen ydinkeskustaan.

Piipahda Turun tuomiokirkolta Piispankadulle

Turun tuomiokirkko
Turun tuomiokirkko on Suomen merkittävin muisto keskiajalta. Kuva: Konstantin Yolshin / Shutterstock

Turun tuomiokirkko on Suomen tärkein keskiajalta periytyvä rakennus, ja sitä pidetäänkin Suomen kansallispyhäkkönä.

Erityisen kiehtovaksi kirkon tekevät sen hautaholvit. Turun tuomiokirkossa lepäävät sekä hakkapeliittojen legendaarinen johtaja Torsten Stålhandske että Suomessa maanpaossa kuollut Ruotsin kuningatar Katariina Maununtytär.

Tuomiokirkolta kannattaa poiketa viereisellä Piispankadulle, jota reunustavat idylliset puurakennukset. Nähtävyytenä ovat Turun Sibelius-museo sekä Ett Hem -museo.

Sibelius-museon näyttely on kaksiosainen: toinen kertoo Sibeliuksesta ja toinen esittelee museon laajaa soitinkokoelmaa ympäri maailmaa. Vaikkei kumpikaan aihe kiinnostaisi, museoon kannattaa astua sisään, sillä Woldemar Baeckmanin suunnittelema rakennus on sisältä silkkaa betonibrutalismin juhlaa. Erityisen vaikuttava on bunkkerimainen sali, jossa järjestetään konsertteja.

Vastapäätä on kotimuseo Ett Hem, jossa voi ihailla 1900-luvun vaihteen yläluokkaista kotia.

Vanha Suurtori – nyt meni päin Prinkkalaa!

Turun Suurtorilla matka voi mennä päin Prinkkalaa.
Turun Suurtorilla matka voi mennä päin Prinkkalaa. Kuva: Antti Helin

Tuomiokirkon vieressä, Brahenpuiston toisella puolen, on Turun Vanha Suurtori. Täältä löytyvät kaupungin kauneimmat näkymät.

Maisemia hallitsevat hienot empire-tyylin rakennukset, joista kuuluisin on Prinkkalan talo. Jouluaattoisin kello 12 Prinkkalan talon parvekkeelta on luettu joulurauhan julistus vuodesta 1827 lähtien. Ja jo sitä ennen Turussa on julistettu joulurauhaa – se on jatkunut katkeamattomana perinteenä jo yli 700 vuoden ajan, pitempään kuin missään toisessa pohjoismaisessa kaupungissa.

Suurtorilta on myös saanut alkunsa sanonta ”päin Prinkkalaa”. Tarinan mukaan torilla pidettiin sotilasparaateja, ja kun yksi sotamiehistä ei ymmärtänyt vasemman ja oikean eroa, tiuskaisi esimies, että käännyt sitten vaikka päin Prinkkalaa!

Prinkkalan talon vieressä on Merikapteeni F. W. Hjeltin rakennuttama talo (Vanha suurtori 5), Turun komeimmin koristeltu empirerakennus. Kylläpä merikapteeneilla onkin aikoinaan ollut hyvät tulot!

Suurtorilla sopii antaa mielen vaeltaa myös marraskuuhun 1599, kun paikalla mestattiin 14 suomalaista aatelista. Nämä olivat asettuneet Ruotsin sisällissodassa laillisen kuninkaan, Sigismundin, puolelle kamppailussa voitokasta Kaarle Herttuaa vastaan.

Aatelisteen päät katkaistiin miekalla, joka on esillä Tukholman kuninkaanlinnan kokoelmissa. Ihan suuren maailman meininkiä siis.

Kannattaa kuljeskella myös komeiden talojen välissä kulkevia kapeita kujia – näkymät niillä ovat paikoin kuin Prahassa vanhoine katulyhtyineen!

Aboa Vetus ja Ars Nova – kurkistus Turun keskiaikaan

Suurtorin vieressä on kiehtova museokokonaisuus. Viehättävässä Aboa Vetuksessa voi tutustua keskiaikaiseen Turkuun raunioiden ja tarinoiden kautta.

Keskiaikaisten talonmuurien rauniot eivät itsessään ole erityisen vaikuttavat, mutta niitä esittelevät tekstit kertovat kiehtovasti elämästä keskiaikaisessa Turussa. Museo onkin elämyksellinen kohde Turun ja Suomen keskiaikaisesta elämästä kiinnostuneille.

Museon toinen puoli, Ars Nova, on varattu vaihtuville nykytaiteen näyttelyille. Yhdistelmä on hauska: vanhaa historiaa ja uutta taidetta.

Vartiovuori – flaneeraa Engelin jäljillä

Museon takana kohoaa puistomainen Vartiovuorenmäki, josta alkoi arkkitehti Engelin menestyksekäs ura Suomessa. Mäen laella on Engelin 1800-luvun alussa suunnittelema tähtitorni, hänen ensimmäinen Suomeen suunnittelemansa rakennus.

Tähtitorni toimi osaltaan tärkeänä työnäytteenä, kun Engel valittiin suunnittelemaan uuden pääkaupungin, Helsingin, paraatikeskustaa.

Nimensä Vartiovuorenmäki on saanut siitä, että se oli osa kaupungin puolustusjärjestelmää. Jos Turun linnasta huomattiin vihollisten lähestyvän, siellä sytytetiin vartiotuli, jonka hälytyksen kukkulan läellä päivystävät vartijat välittivät kaupunkiin.

1800-luvun lopulla Vartiovuorenpuistosta tuli muodikas flaneerauspaikka. Nykyisin mäellä voi käydä kesäisin Turun kesäteatterissa – tai ihailla maisemia alas kaupunkiin. Samalla voi miettiä Turun suurpaloa, kuinka se roihusi vuonna 1827 mäen alapuolella ja tuhosi kaiken altaan.

Pohjoismaiden tuhoisin kaupunkipalo jätti 11 000 turkulaista kodittomaksi. Keskustasta säästyivät vain Tuomiokirkko, Engelin suunnittelema tähtitorni ja Vartiomäen takana sijaitsevat Luostarinmäen korttelit.

Luostarinmäen museokortteli

Luostarimäen käsityöläismuseo herättää Turun eloon aikana ennen Turun suurta paloa. Kuva: Rob Hurson, Flickr CC
Luostarimäen käsityöläismuseo herättää Turun eloon aikana ennen Turun suurta paloa. Kuva: Rob Hurson, Flickr CC

Luostarinmäen museokortteli, joka tunnettiin aiemmin nimellä Luostarimäen käsityöläismuseo, on yksi Turun huippunähtävyyksistä, Euroopan arvokkaimpiin kuuluva ulkomuseoalue. Poikkeuksellisen alueesta tekee se, ettei ulkomuseoalueen taloja ole koottu paikalle muualta, vaan alue on aito ja alkuperäinen.

Luostarinmäen käsityöläisten alue säilyi Turun palolta, ja täällä näkee ajassa taaksepäin, miltä Suomen kaupungit aikoinaan näyttivät.

Yhtenäisen puutaloalueen talot on rakennettu vuosien 1780 ja 1820 välillä, ja niissä on ihailtavana kymmeniä aitoja käsityöläisten koteja ja työpajoja.

Kaskis – Turun paras ravintola

Käsityöläismuseossa käynnin jälkeen voikin palkita itsensä Kaskiksella (Kaskenkatu 6 A). Useasti Turun parhaaksi ja Suomenkin kärkiravintoloiden joukkoon äänestetty Kaskis on rento, herkullinen ja (tasoonsa nähden) kohtuuhintainen. Annokset voivat välillä kuulostaa yksinkertaisiltakin, mutta ne on kokattu viimeisen päälle.

Kaskis sijaitsee melkein museoalueen vieressä Kaskenkadulla, Turun paraatikaadulla, joka laskee jyrkästi alas kohti Aurajokea, ylittää Aurajoen tyylikkäänä jugendsiltana, vaihtaa nimeään Aurakaduksi ja jatkuu Kauppatorin ohi ylös kohti Turun taidemuseota.

Sillan kupeessa, tässä Kaskenkadun puoleisessa päässä, on Paavo Nurmen juoksijapatsaan Turkuun sijoitettu vedos. Sama patsas juosta jolkottaa Helsingin Olympiastadionin edustalla.

Sillan kupeessa on myös legendaarinen Mantun grilli, josta lisää tuonnempana.

Wäinö Aaltosen museo

Kun Aurajoen vartta kävelee Kaskenkadulta tovin alavirtaan, ohi Turun teatterin, saapuu Wäinö Aaltosen museolle. Matkalla on jokeen parkkeerattuna niin monta ravintolalaivaa, että sitä oikein ihmettelee, mistä ihmeestä turkulaisia riittää niihin kaikkiin istuskelemaan? Eikö tässä kaupungissa tehdä mitään muuta kuin pidetä hauskaa?

Turkulainen Wäinö Aaltonen oli Suomen kaikkien aikojen merkittävimpiä kuvanveistäjiä, ehkä jopa kaikkein merkittävin. Parhaiten hänet tunnetaan suurmiestöistä kuten Paavo Nurmen patsaasta.

Museossa on vaihtuvia näyttelyitä. Vaikkei vuorossa oleva näyttely kiinnostaisikaan, kannattaa käydä ihailemassa rakennusta ainakin ulkoa. Vuonna 1967 avattu museo edustaa arkkitehtuuriltaan suoralinjaista modernismia, mutta flirttailee hieman bretonibrutalisminkin kanssa. Pinnassa näkyvät ajan jäljet.

Taloa ulkoa koristavat Wäinö Aaltosen patsaat tekevät kokonaisuudesta vaikuttavan.

Rakennuksen on piirtänyt Wäinö Aaltosen poika, arkkitehti Matti Aaltonen, ja Wäinö osallistui itsekin suunnitteluun.

Tyylikkäästi 1970-lukua edustava museokahvila on kuuluisa sacher-kakustaan ja akvaariostaan.

Myllysillan veistokset ja Martinsillan vesibussit

Vaan mitäköhän mieltä Wäinö Aaltonen olisi ollut viereisen Myllysillan veistoksista? Kari-Petteri Kakkon koomiset Tähtiin tähyvät -veistoshahmot koristavat siltaa molemmin puolin. Maahismaiset veistokset kuvaavat ihmisen eri ikäkausia.

Seuraavan sillan, Martinsillan, luota lähtevätkin sitten jo vesibussit Ruissaloon.

Vähätori – näe Turun leijona ja uusi kirjasto

Aloitetaan Aurajoen länsipuoleen tutustuminen Vähätorilta, joka sijaitsee Vanhaa Suurtoria vastapäätä. Vähätoria koristaa Turun kirjaston kaunis, vanha päärakennus. Sen edustalla on Leijonaa kuvaava suihkulähde, joka tuo mieleen, jos Turun Italia-vertausta jatketaan, Venetsiassa San Marcon aukiolla sijaitsevan leijonapylvään.

Aukion laidalla on useampikin mukava ravintola terasseineen. Näistä kuuluisin on Mami, joka oli perustamisensa aikaan Turun ensimmäisiä kokkivetoisia ravintoloita. Pitkäaikainen suosikki on monen mielestä edelleen yksi Turun parhaista. Luvassa on hyvän ruuan lisäksi rentoa meininkiä ja hauskasti nimettyjä annoksia kuten Maksa itse. Ravintolan klassikkoannos on paistettu häränrinta. Lounaissa on erinomainen hinta–laatusuhde.

Turun kirjasto kattaa nykyisin koko korttelin. Kannattaakin käydä tutustumassa myös kirjaston moderniin, uuteen päärakennukseen, joka yhdistyy upeasti vanhaan puoleen. Yhdistelmän kruunaa Aurajoen ylittävä kaunis, lasinen Kirjastosilta.

Tapaaminen Turussa 1812

Melkein Kirjastosillan vieressä Aurajoen törmällä on patsas Tapaaminen Turussa 1812. Se kuvaa Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan kohtaamista Turussa. Tapaamisessa ratkaistiin lopullisesti Suomen kohtalo osana Venäjää.

Venäjä oli valloittanut Suomen kolme vuotta aiemmin, ja nyt kuninkaalliset sopivat Ruotsin liittymisestä Napoleonin vastaiseen rintamaan. Palkkioksi Aleksanteri I lupasi Ruotsille oikeuden valloittaa Tanskan hallitseman Norjan.

Napoleon oli puolestaan luvannut ruotsalaisille tuestaan Suomen takaisin. Se ei kuitenkaan ruotsalaisia enää kiinnostanut.

Vielä samana vuonna Aleksanteri muutti Suomen pääkaupungin Helsinkiin.

Kaarlen tuoliin sopii istahtaa.

CaféArt – Turun paras kahvila

Heti Kirjastosillan takana kauniissa, keltaisessa empire-talossa on CaféArt, Turun maineikkain kahvila. Kahvilassa on monta huonetta, ja silti se on melkein aina täppösen täynnä. Kahvila on leppoisan viihtyisä, juuri sellaisella mietityn huolettomalta vaikuttavalla tavalla, josta syntyy tunnelma kuin sisustuksen eteen ei olisi nähty lainkaan vaivaa.

Kyseessä on perheyritys, jossa kahviin suhtaudutaan hartaudella ja asiakkaisiin rakkaudella. Pavut paahdetaan saman perheen omistamassa Turun Kahvipaahtimossa viikkoa ennen tarjoilua, kuten kuuluukin, ja jauhetaan juuri ennen kahvin valmistamista.

Vuoden barista -kilpailun voittokin on mennyt Café Artiin ties kuinka monta kertaa. Elämyksen kruunaavat vaihtuvat taidenäyttelyt. Niin, ja kakutkin ovat herkullisia.

Samassa korttelissa, Auransillan kupeessa, on myös kaksi maineikasta ravintolaa. Pitkäikäinen ravintolaveteraani Blanko on suosittu etenkin lounaspaikkana. Mehevä lammaspasta on yksi Turun klassikkoannoksista.

Rennon tyylikäs Tintå sopii puolestaan pitkään illanviettoon. Hyviä pizzoja, gastropubiruokaa ja oiva viinilista. Suurin oivallus taitaa kuitenkin olla edullinen samppanja, mikä on tehnyt Tintåsta suositun treffipaikan.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Auransillasta eteenpäin pitkä pätkä Läntistä Rantakatua on muuttettu kävelykaduksi. Nähtävyytenä on Apteekkimuseo, joka toimii Qwenselin talossa, Turun vanhimmassa puutalossa.

1700-luvun porvaristaloon on kerätty historiallisia apteekkitavaroita ympäri maata. Sisäpihalla on viihtyisä Cafe Qwensel.

Turun kauppatori, kattobaari ja edesmennyt Hamburger Börs

Siinä missä Aurajoen ranta on häkellyttävän idyllinen, samaa ei voi sanoa Turun ydinkeskustan sydämessä sijaitsevasta Kauppatorista, jota reunustaa sekalainen rypäs rakennuksia.

Seassa on säilynyt muutama vanhempikin talokaunotar kuten pantheonmainen Turun ortodoksinen kirkko sekä Turun ruotsalainen teatteri, jotka molemmat ovat arkkitehti Engelin kädenjälkeä.

Kauppatori on hyvä esimerkki niin sanotusta Turun taudista, jossa 1900-luvun jälkipuoliskon rakennuskiimassa purettiin surutta kauniita, vanhoja rakennuksia.

Yksi niistä oli uusrenessanssityylinen Lindblomin talo, jonka paikalla on Wiklundin tavaratalo ja Original Sokos Hotel Wiklund. Jos hotelli ei koreilekaan ulkomuodollaan, on se sisustettu hauskasti. Katolla on Walo Rooftop Bar, johon voi nousta maisemia katsomaan.

Toinen historian uneen kadonnut rakennus oli jugendtyylinen hotelli Hamburger Börs, joka purettiin vuonna 1976, ja tilalle rakennettiin moderni laatikko. Nyt sekin on purettu ja tilalle rakennettaan uutta hotellia.

Hotellin kaikkein vanhin osa, 1800-luvun lopulla Kauppiaskadulle noussut rakennus on sen sijaan suojeltu ja edelleen pystyssä.

Toivottavasti uudesta rakennuksesta tulee Hamburger Börsin arvolle sopiva, sillä hotelli on yksi Suomen legendaarisimmista. 1900-luvun alussa hotellia johti 50 vuoden ajan virolaisruotsalainen rautarouva Wallina Valtin, joka harrasti voimailua, kiersi kieltolakia ja palkkasi töihin pääasiassa naisia. Vuoden 1905 suurlakon aikana Valtin seisoi nimensäkin mukaan wallina hotellinsa edessä ja suojeli sitä paistinpannu kädessä lakkoilijoiden hyökkäyksiltä.

Jos Kauppatorilta lähtee kulkemaan pitkin Yliopistonkadun kävelykatua, voi sen varrelta, Scandic Plaza Hotelin vierestä etsiä sisäpihalta kätkettyä, jugendtyylistä Betel-kirkkoa. Kirkon erikoisuutena on funkkityyliin jälkikäteen lisätty kirkontori.

Turun kauppahalli – sopii sadan metrin pikajuoksuun

Melkein kauppatorin vieressä Eerikinkadulla on Turun kauppahalli, mainio paikka käydä syömässä edullisesti. Tarjolla on kuuluisia susheja, hyviä tacoja ja erinomaista vietnamilaista pho-keittoa (itse asiassa parasta mitä olemme Suomessa saaneet). Jos uskallat, voit myös maistaa paikallista erikoisuutta: rusinamakkaraa.

Läpi korttelin kulkeva kauppahalli on hämmästyttävän pitkä: pituutta on peräti 112 metriä. Vuonna 1901 kauppahallin käytävillä juostiinkin 4 x 100 metrin viesti. Puotien julkisivuissa on kauniit puuleikkaukset.

Ylös Aurakatua – bongaa Leninin patsas!

PÄIVITYS: Patsas siirrettiin varastoon vuonna 2022, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyssotansa Ukrainaan.

Kauppatorilta ylös mäkeä kulkee keskustan paraatikatu Aurakatu, jota reunustavat komeat jugendrakennukset. Mäen päällä loimottaa vaikuttava Turun taidemuseo.

Taidemuseon kulmalla olevan jugendtalon edustalla voi huomata tutunnäköisen hahmon – sehän on Lenin! Kyseessä on toinen Suomen kahdesta julkisella paikalla jököttävästä Leninin patsaasta. Vieläkin hienompi on Kotkassa, jossa Leninin käsi on saanut peräti oman patsaansa.

Vaan ei tässäkään Leninissä ole valittamista. Lenin on ilmeikäs ja aavistuksen särmikäskin. Vaikka kuva on esittävä, on mukana hiven Hiven ekspressionismia. Patsaan on tehnyt maineikas neuvostoliittolainen kuvanveistäjä Mihail Anikušin, jonka mukaan on nimetty oma pikkuplaneettansakin. Hänen käsialaansa on myös mahtavan kokoinen Lenin-patsas Pietarissa Neuvostojen talon edustalla.

Turun patsaan lahjoitti Leningrad ystävyyskaupungilleen vuonna 1979. Lenin oli asustanut viereisessä talossa.

Turun taidemuseo – näe Sammon puolustus

Turun taidemuseo on aikamoinen linna sekin. Kuva: violablom, Flickr CC
Turun taidemuseo on aikamoinen linna. Kuva: violablom, Flickr CC

Vuonna 1904 valmistuneen Turun taidemuseon rakennuksen on suunnitellut professori Gustaf Nyström, jonka oppilaisiin kuuluivat niin arkkitehtisuuruudet Lars Sonck kuin Eliel Saarinenkin.

Turun taidemuseon vieressä on Jussi Mäntysen hieno veistos Joutsenet (1959), joka kuvaa kolmea, lentoon lähtevää joutsenta. Eläinaiheisiin erikoistuneen Mäntysen ehkä kaikkein kuuluisin teos on Viipurin kirjaston – ja Helsingin eläinmuseon – edustalla oleva Hirvi.

Mäntysen eläinpatsaiden luonnollista sulavuutta selittää ehkä se, että hän työskenteli ensin 20 vuotta eläintentäyttäjänä ennen kuvanveistäjäksi ryhtymistään.

Taidemuseon kokoelmien kruunu on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1896 maalaama Sammon puolustus. Mahtavan tunnelmallinen maalaus kuvaa Väinämöistä miehineen puolustautumassa veneessä taivaalta lentävää Louhea vastaan, joka haluaa saada takaisin Väinämöisen varastaman Sammon.

Maalauksesta kerrotaan tarinaa, jonka mukaan se olisi alun perin tehty tilaustyöksi erään vauraan talon ruokasaliin. Pian maalaus kuitenkin palautettiin Gallen-Kallelalle. Syyksi kerrottiin, että talon emäntä ei voinut sietää maalausta, joka oli rouvan mielestä liian väkivaltainen ja värikäs.

Ja silti museossa huomion varastaa Einar Ilmoni Omakuva (1910). Maalaus on hypnoottisen vahva ja sitä alkaa ihmetellä, että miksei ole koskaan kuullutkaan koko miehestä. Häneltä katselisi mielellään lisääkin töitä!

Paljastuu, että Ilmoni oli köyhästä perheestä, eikä hänellä ollut taidekoulusta valmistuttuaan varaa jäädä Helsinkiin eikä suunnata ulkomaille. Hän muutti vanhempiensa luokse Kangasalle. Perheen rahapulaa ei helpottanut se, että Ilmoni ei mielellään myynyt teoksiaan eikä varsinkaan ottanut vastaan tilaustöitä, jos ei kokenut niitä taiteellisesti kiinnostaviksi.

Aikansa merkittävimpiin kuuluva taidekauppias, Gösta Stenman, luonnehti Ilmonia suomalaisen taiteen Kierkegaardiksi. Mielenterveys rakoili ja allergia esti häntä työskentelemästä kesäisin. Ilmoni kuoli yksin.

Museovieraan mieleen jää kummittelemaan, millainen mestari Ilmonista olisi voinut tulla, jos elämän polut olisivat risteilleet toisin.

Gaggui Kaffela ja ihana Park Hotel Turku

Taidemuseon vieressä on hauska Gaggui Kaffela, jossa hupaisia ovat nimen lisäksi myös kakkujen nimet. ”Vähä liian tuhti mutakakku” on esimerkiksi täytetty appelsiini-lime-passiontäytteellä.

Heti naapurissa on Turun ihastuttavin hotelli, köynnösten verhoamassa jugendtalossa piileskelevä Park Hotel Turku, jonka tunnelma on kaikin puolin hieman epätodellinen ja sadunomainen. Sisustuksena on koristeellisia tapetteja ja romanttisia huonekaluja.

Tällaisen paikan voisi löytää pikemminkin jostain keskieurooppalaisesta pikkukaupungista kuin Suomesta. Pisteenä i:n päällä hotellin aulassa elelee puhuva papukaija.

Jos joku miinus pitää löytää, niin hotellin sijainnista koituu muutama ylimääräinen ylämäkimetri keskustan ravintoloista illalla kotiin palatessa.

Port Arthur ja Mikaelinkirkko

Taidemuseolta voi kävellä Port Arthurin puutalokaupunginosan ja Mikaelinkirkon kautta Kakolaan. Nimensä Port Arthur on saanut itäaasialaisen satamakaupungin mukaan.

Kun työläisille tarkoitettua puutaloaluetta rakennettiin 1900-luvun alussa oli Venäjä juuri menettänyt Port Arthurin kaupungin sodassa Japanille, ja muuan rakennustöihin osallistuneista muurareista murjaisi rakentavansa ”uutta Port Arthuria”.

Port Arthurin nähtävyytenä on Mikaelinkirkko, joka näyttää aika lailla satulinnalta. Kirkko on erikoinen sekoitus jugendia ja vanhempaa tyylisuuntaa, uusgotiikkaa.

Kakola – vankilasta tuli trendikäs kaupunginosa

Turun uusin nähtävyys – ja oikeastaan kokonainen kaupunginosa – on entinen Kakolan vankila. Se sijaitsee varsin keskeisellä paikalla matkalla keskustasta Turun linnalle. Vankila muutti Kakolasta jo aikaa sitten, mutta vasta aivan viime vuosina alue on alkanut saada uutta elämää ja siitä on tullut Turun trendikkäimpiä.

Vankilan mahtavat, harmaagraniittiset rakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Nykyisin niissä on asuntojen lisäksi leipomo Bageri Å, pieni naapurustopanimo Kakola Brewing Company, Kaskiksen sisarravintola Kakolanruusu sekä Hotel Kakola.

Muurien ulkopuolella, vankilanjohtajan entisessä asunnossa, toimii Cafe Kakola, jonka yhteydessä on pieni vankilamuseo.

Aurajoen varrelta ylös Kakolaan pääsee uudella Kakolan funikulaarilla. Minuutin kestoinen matka on ilmainen.

Vankilan alueella järjestetään opastettuja kierroksia, joiden ajat kannattaa tarkistaa etukäteen. Kierroksella kerrotaan paljon tarinoita vankilan ajalta, mutta varsinaisissa selleissä ei käydä.

Föri ja Manillan tehdas

Aurajoen voi ylittää Turun keskustassa myös lossilla. Kuva: Krista Keltanen, Visit Finland.
Aurajoen voi ylittää Turun keskustassa myös lossilla. Kuva: Krista Keltanen, Visit Finland.

Kakolan funikulaarin vierestä Aurajoen voi ylittää Turun liki legendaarisella jokilossilla, Förillä. Ylityksessä on historian havinaa, sillä nykyinen lossi rakennettiin jo vuonna 1903, joskin sen moottori on toki vaihdettu höyrykäyttöisestä ensin dieseliksi ja sittemmin sähköiseksi.

Paikalle on suunniteltu siltaakin, mutta föri on sen verran rakastettu, että siltahankkeesta on luovuttu. Förin käyttö on ilmaista.

Joen vastarannalla on kulttuuritehdas Manilla.

Merenkäyntimuseo Forum Marinum ja Suomen joutsen

Kakolan ja Turun linnan väliin jää vielä Merenkäyntimuseo Forum Marinum, joka esittelee merenkulun ja merivoimien historiaa useiden vanhojen laivojen kautta.

Laivoista kuuluisin on vuonna 1902 valmistunut Suomen joutsen, kaunis purjelaiva. Fregatti seilasi aikoinaan Atlantilla ja Tyynellämerellä rahtilaivana, kunnes Suomen valtio osti sen vuonna 1930 laivaston koulutusalukseksi.

Forum Marinumin ravintolassa on nähtävänä kirjailija Göran Schildtin purjevene Daphne, jolla hän purjehti ympäri maailmaa ja kirjoitti merimatkoistaan suosittuja, filosofisia matkakirjoja.

Turun linna – tarinoiden aarrearkku

Turun linna linnapihalta kuvattuna. Kuva: Francesco, Flickr CC
Turun linna linnapihalta kuvattuna. Kuva: Francesco, Flickr CC

Aivan Aurajoen merenpuoleisessa päässä kohoaa 1200-luvun lopulla perustettu Turun linna. Alun perin se rakennettiin saarelle, jonka maankohoaminen vuosisatojen varrella yhdisti mantereeseen.

Kyseessä ei ole ainoastaan Suomen tärkein linna, vaan myös yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä. Keskiajalla Turku ei ollut mikään pieni provinssipitäjä vaan 1500-luvun vaihteessa Ruotsin toiseksi suurin kaupunki 2000 asukkaallaan (Tukholmassa asukkaita oli 7000).

Kiehtovinta aikaa linnan historiassa olikin juuri 1500-luvun puoliväli, jolloin linnaa piiritettiin useita kertoja Ruotsin sisäisissä valtataisteluissa.

Linnanpihalle on vapaa pääsy, mutta kannattaa ehdottomasti käydä sisällä. Linnan elämästä kertova näyttely on toteteutettu upeasti.

Lue lisää: Turun linna

Ruissalo – Ruisrock, Kukkarokivi ja kunnon munkki

Turulla on tietysti myös oma paratiisisaarensa. Se on Ruissalo, joka tunnetaan parhaiten Ruisrockista, Suomen vanhimmasta rockfestivaalista. Perille pääsee lyhyttä siltaa pitkin Turun sataman vierestä.

Ruissalossa kannattaa käydä myös festarien ulkopuolella. Metsäisellä saarella on kauniita maisemia ja somia pitsihuviloita, jotka muistuttavat 1800-luvusta, kun turkulainen porvaristo tapasi viettää kesiään Ruissalossa.

Nykyisin huviloissa on ihania kahviloita kuten Villa Bella Vista ja Villa Kuuva. Punaisen tuvan munkkeja kehutaan Turun parhaiksi. Nähtävyytenä on myös Ruissalon kasvitieteellinen puutarha.

Kannattaa ajella tai pyöräillä aivan saaren päähän Saaronniemeen. Täällä on leirintäalue, kylpylähotelli Ruissalo Spa & Hotel ja kaunis Saaronniemen hiekkaranta.

Kävelymatkan päässä rannalta on varsinainen Saaronniemi, josta voi ihailla merestä nousevaa Kukkarokiveä, Suomen suurinta siirtolohkaretta. Pituutta sillä on liki 30 metriä ja korkeuttakin yli kymmenen. Talvella kiven viereen pääsee jäätä pitkin.

Turun maauimalat ja vesipuisto Jukupark

Turussa on peräti kaksi maauimalaa. Suurempi on syrjemmällä Kupittaalla ja pienempi aivan keskustassa Samppalinnassa, Turun kaupunginteatterin takana.

Vieläkin vauhdikkaampaa pulikoitavaa löytyy Turun edustalla sijaisevasta Jukuparkista, joka on yksi Suomen suurimmista vesipuistoista.

Turun yöelämä – koe ainakin nämä baarit

Apteekki-baari on Turun kuuluisimpia kuppiloita. Kuva: Krista Keltanen, Visit Finland.
Uusi Apteekki on Turun kuuluisimpia kuppiloita. Kuva: Krista Keltanen, Visit Finland.

Kaskenkadulla Täl pual jokkee sijaitseva Uusi apteekki on dekkarihahmo Jussi Vareksen kantapaikka ja auki vuoden jokainen päivä – kuten asiakkaansa. Kanta-asiakkaisiin sanotaan kuuluvan myös partasuisen tähtitieteilijä-kirjailija Esko Valtaojan. Hyvä syy poiketa ydinkeskustasta myös Auransillan toisella puolen.

Ydinkeskustan Eerikinkadulla sijaiitsevassa komeassa, vanhassa koulurakennuksessa toimii Panimoravintola Koulu, lajissaan Suomen suurin.

Kulman takana sijaitseva Linnankadun Bar Kuka on sopivasti nuhjuinen poikkikulttuurisen porukan kohtauspaikka, ja monen mielestä Turun paras baari. Iltaisin on usein ohjelmaa, ilman pääsymaksua.

Linnankatua kun kävelee kirjaston luokse, niin palkintona on toinen mainio juomapaikka, Bar Ö, jossa täälläkin on usein ohjelmaa.

Vieressä on Turun yön legendaarinen kestosuosikki on jo vuonna 1997 vanhaan puutaloon avattu opiskelijoiden ja vaihtoehtoväen klubi Dynamo.

Legendaarinen Mantun Grilli

Turun paras paikka loppuyön huikopallalle on Auransillan kupeessa sijaitseva Mantun grilli. Grilliherkkujen ystäville Mantun grilli voisi olla jo yksistään syy matkustaa Turkuun.

Piskuinen nakkikioski Mantun Grilli on seissyt samalla paikalla vuodesta 1955, ja nykyinen omistajakin on paistanut Mantun grillissä Suomen parhaiksi kehuttuja makkaraperunoita jo neljännesvuosisadan ajan.

Makkaraperunoiden salaisuus on omalla reseptillä tehty valkosipulimajoneesi sekä se, etteivät perunat ole mitään pakasteita, vaan ne paistetaan tuoreeltaan.

Kannattaa maistaa myös Mantun Grillin kokolihahampurilaista: sen porsaanliha tulee Turun lähitiloilta. Tällaista ei taida muualla Suomessa olla: nakkikioski joka tarjoilee lähiruokaa!

Turun hotellit

Jo edellä mainitun Park Hotelin ohella tunnelmallinen vaihtoehto majoitukseen on ydinkeskustassa Eerikinkadulla sijaitseva Solo Sokos Hotel Seurahuone, johon on uudistuksessa palautettu alkuperäisiä 1920-luvun tunnelmia.

Aurajoen varrella pääsee asumaan tyylikkäässä Radisson Blu Marina Palacessa.

Mukava kohtuuhintainen majapaikka on kotoisa, perheomisteinen Centro Hotel Turku keskustassa rauhallisella sisäpihalla. Perheomistus näkyy sydämellisenä palveluna.

Aivan Turun linnan kupeessa voi nukkua Laivahostelli Boreassa, 1960 valmistuneen laivan vanhoissa hyteissä. Aamiainen ja aamusauna kuuluvat hintaan.

Turusta löytyy myös edullinen Hesehotelli, onhan hampurilaisketju Hesburger juuri Turusta kotoisin. Hotelli sijaitsee aivan linja-autoaseman (ja rautatieaseman) vieressä.

Edullista majoitusta tarjoaa myös Hostel Linnasmäki, joka sijaitsee melkein viiden kilometrin päässä keskustasta. Autolla liikkuvaa se ei tietysti haittaa. Hostellilla on keittiö ja grillikatos asiakkaiden käytössä.

Matka Turkuun

Turun rautatiasema ja linja-autoasema sijaitsevat lähekkäin Turun taidemuseon takana. Keskustaan on kävelymatka.

Bussiasemalta keskustaan kävellessä Brahenkadulla matkan varrelle osuu kaunis Turun synagoga ja kohta sen jälkeen Puutori, jonka entisessä julkisessa käymälässä toimii baari Puutorin vessa. Baarin takana on Wäinö Aaltosen veistos Kun ystävyyssuhteet somitaan. Se kunnioittaa Turun ystävyyskaupunkia Göteborgia.

Turun lentokentältä on Wizzair on lentänyt ainakin kohteisiin Gdnask, Kaunas, Krakova ja Skopje; Air Baltic Riikaan ja SAS Tukholmaan.

Turku kokemuksia

Mitä itse pidät Turusta kaupunkikohteena? Mikä on suosikkiravintolasi, entä missä tykkäät käydä drinkillä? Kerro omia kokemuksiasi ja vinkkejäsi ja auta lukijoitamme suunnittelemaan täydellinen Turun matka.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi